hel­li­tä

verbi/ˈhelːitæˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hel-li-tä (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 19 273. yleisin sana

Merkitykset

  1. (myös kuva)irrota, kirvota
  2. löystyä, väljetä
  3. hellentyä, leudontua

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Lapset olivat ujoudesta ja ihmettelystä mykistyneet, uskaltamatta edes toisiinsa katsoa, ja tuijottivat metsään päin pidellen kiinni vaunujen laidasta, ikäänkuin peläten kaiken vaihtuvan toiseksi, jos hetkeksikään hellittäisi.
— Selma Anttila, Työn kourissa
"Minulla ei ollut lauttarahaa, jolla olisin päässyt yli lahden", vastasi Martin koruttomasti, toivoen, että kun hän tällä tavalla näyttää tarpeensa, rahat heltiävät itsestään.
— Jack London, Martin Eden
Kaksituhattaluvulla tehdyistä tutkimuksista on saatu kuitenkin viitteitä siitä, ettei lannerangan välilevyistä kuormitusvaiheessa poistuva neste välttämättä korvaudukaan uudella paineen hellittäessä, mikä saattaa johtaa välilevyjen kuivumiseen, litistymiseen ja lannerangan toiminnan heikkenemiseen.
— Wikipedia: Selkäkivun syitä

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan hellitä lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Rosvon ote heltisi samassa, hänen kurkustaan kuului korinaa, ja Aaro hyppäsi pystyyn.
— Olli Karila, Ylämaan kultaa
Kun oli puhe kokeesta, josta voi olla jotakin käytännöllistä hyötyä, heltisi raha helposti amerikkalaisten taskuista.
— Jules Verne, Ilmojen valloittaja
Tässä on puukko, vaikka parhaiten se heltiää sormin nipistämällä, kehoitteli ja neuvoi isäntä.
— Urho Karhumäki, Pääsiäisestä helluntaihin

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hellä yhteydessä
Vanhin tieto
, 1580
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhellä ’hellä, aristava’, heltiä ’hellä’
karjalahellä ’hellä, aristava; herkkä, herkkäuskoinen; tarkka; hermostunut; helläluontoinen; hyväsydäminen; synkkä, murheellinen; tyyni, leuto; ruoasta: huono, laiha’, helletä (impf. helleńi) ’helletä, heltyä, aristua; tuskastua; hellitä’, hellie ’helliä, hemmotella’, hellitä ’helliä; heltyä, aristua; irrota’, hellitteä ’päästää löyhemmälle; irrottaa; aristaa, tehdä araksi’, heltyö ’heltyä, aristua; höltyä; lauhtua, lämmetä’
lyydiheĺĺida ’heltyä’, helduda ’sama merkitys, tulla araksi’
vatjaellä ’hellä, kipeä; hellä, lempeä’
virohell (g. ‑a) ’hellä, lempeä; hauras; arka’, hellitada ’helliä, hellitellä’, helde ’antelias, aulis’, heldida ’heltyä, herkistyä, liikuttua’, helduda ’tulla anteliaaksi’

(suomi → ruotsinsaame helle ’hauras; hellä, arka’, luulajansaame hiellē ’sama merkitys’, pohjoissaame hælˈle ’alakuloinen’); inkeroinen ja viro lt:lliset a:t (*helteδä) ilmeisesti *heltü(δ)ä v:n johdoskorrelaatteja. Vertaa höllä.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • relax

Esiintymistiheys

5 626 esiintymää · 2.1 / milj.

Suomi24
2.0
Sanomalehdet
8.1
Aikakauslehdet
2.5
Wikipedia
0.5
Reddit
1.7
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 75 (selvitä), vokaalivaihtelutyyppi I

Yleisimmät: hellitä 52 % · heltiää 11 % · heltisi 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin hellitä taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäheltiänheltisinolen hellinnytolin hellinnyt
sinäheltiätheltisitolet hellinnytolit hellinnyt
hänheltiääheltision hellinnytoli hellinnyt
meheltiämmeheltisimmeolemme hellinneetolimme hellinneet
teheltiätteheltisitteolette hellinneetolitte hellinneet
heheltiävätheltisivätovat hellinneetolivat hellinneet
passiivihellitäänhellittiinon hellittyoli hellitty

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäheltiäisinolisin hellinnyt
sinäheltiäisitolisit hellinnyt
hänheltiäisiolisi hellinnyt
meheltiäisimmeolisimme hellinneet
teheltiäisitteolisitte hellinneet
heheltiäisivätolisivat hellinneet
passiivihellittäisiinolisi hellitty

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäheltiä—
hänhellitköönolkoon hellinnyt
mehellitkäämme—
tehellitkää—
hehellitköötolkoot hellinneet
passiivihellittäköönolkoon hellitty

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähellinnenlienen hellinnyt
sinähellinnetlienet hellinnyt
hänhellinneelienee hellinnyt
mehellinnemmelienemme hellinneet
tehellinnettelienette hellinneet
hehellinnevätlienevät hellinneet
passiivihellittäneenlienee hellitty

Infinitiivit

1. infinitiivihellitä
1. inf. pitkä muotohellitäkseen
2. inf. inessiivihellitessä
2. inf. inessiivi, passiivihellittäessä
2. inf. instruktiivihelliten
3. inf. inessiiviheltiämässä
3. inf. elatiiviheltiämästä
3. inf. illatiiviheltiämään
3. inf. adessiiviheltiämällä
3. inf. abessiiviheltiämättä
3. inf. instruktiiviheltiämän
4. infinitiiviheltiäminen
5. infinitiiviheltiämäisillään

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiheltiävä
Passiivin 1. partisiippihellittävä
Aktiivin 2. partisiippihellinnyt
Passiivin 2. partisiippihellitty
Agenttipartisiippiheltiämä
Kieltopartisiippiheltiämätön

Riimit

-elːitæ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hellitä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hellitä