hil­ja

adjektiivi, erisnimi/ˈhiljɑ/
Jaa

Merkitys

  1. sana esiintyy nykykielessä vain eräissä taivutusmuodoissa, ks.hiljaa, hiljan

Yhdyssanat ja johdokset

Esimerkkilauseet

Ukko hiljahan hyrisi, lasketteli laulunpätkän soman soittonsa keralla.
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä I Muinaiskansaa
Voi maata, jossa hiljallensa On kertynyt paloainetta, Ja kansa katkoin kahlehensa Se itse ottaa oikeutta!
— August Ahlqvist, Säkeniä
Aluksi uskottiin, että Hilja Valtosen tekijännimen taakse kätkeytyi ammattitaitoinen mieskirjailija, sillä ajateltiin, että nainen ei pystyisi kirjoittamaan niin hauskaa ja älykästä teosta.
— Wikipedia: Nuoren opettajattaren varaventtiili

Esiintymistiheys

8 521 esiintymää · 3.2 / milj.

Suomi24
2.9
Sanomalehdet
9.1
Aikakauslehdet
7.8
Wikipedia
7.4
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihilja
Genetiivihiljan
Partitiivihiljaa
Essiivihiljana
Translatiivihiljaksi
Inessiivihiljassa
Elatiivihiljasta
Illatiivihiljaan
Adessiivihiljalla
Ablatiivihiljalta
Allatiivihiljalle
Abessiivihiljatta

Riimit

-iljɑ

Kaikki riimit

Lähteet