hor­na

substantiivi/ˈhornɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hor-na (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ja se julma mies lyö hevosta selkään ja huutaa: — Hei, hepo, hornaa päin!
— Uuno Kailas, Uni ja kuolema
Huu, kuinka se koski nyt huutaa ja pauhaa, ja on kuin sen holoissa horna sois, en saa minä laaksossa rauhaa, voi, etten ma lemmessä syntynyt ois!
— Larin-Kyösti, Kulkurin lauluja
Muiden tyttöjen aloittaessa inhottavan pilkkanaurun Carrien yliluonnolliset voimat muuttavat juhlapaikan ja sen ympäristön liekehtiväksi hornaksi.
— Wikipedia: Carrie (vuoden 1976 elokuva)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan horna lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Heitä hornan tuuttiin koko sotilasala, palaa pääkaupunkiin ja suorita tutkinnot.
— Heikki Sarvela, Taloista ja taipaleelta
Kankaisten Hornilla oli tytär niin kaunis, että jokainen vaikeni hänet nähdessään, niin siveä, ettei kukaan hänestä pahaa sanaa sanonut.
— Jalmari Finne, Ylioppilaita
Horna nielköön kaikki balladit ja niiden sepustajat ja vinkujat!
— Walter Scott, Tähdistälukija
Uljaina kohosivat Hornan luolan tehtaiden monet sadat savutorvet jäiseen ilmaan.
— Irmari Rantamala, Harhama I

Etymologia

1horna1 – turmion paikka, perikato; helvetti

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
karjala, vatja

Lähtökohta: slaavilainen alkulähteen oletus (vertaa venäjä gorn, murt. góron ’ahjo, liesi, (sulatus)uuni; torvi’)

Mahdollisesti sama sana on alkuaan horna, horno (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset., Gan; paikoin murt.) ’horros(tila), uinahdus, tainnos, kuorsaus’ (?deskr. alkuperää; vertaa hornata ’kuorsata’, mutta toisaalta myös horista ’houria’). Voitaisiin ehkä lähteä merkityksestä ’horros, noidan hurmostila’ → ’myyttisten henkien olinpaikka’ → ’manala’ → ’turmion paikka, helvetti’.

Toisaalta tähän on yhdistetty a. horna, hornea (katso tätä). Rinnastus on kuitenkin epävarma, kuten myös

tai rinnastus germaaninen kielten ’sarvea’ merkitsevään sanaan (muinaisnorja anglosaksi horn, nykysaksa Horn ← *horna-).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalahorna ’horna, hiisi, helvetti’
vatja(vatjan Kukkosin murre) horna ’horna’ (nämä ? ← suomi).

2horna2 – mustepullo

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: horn)
Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1678
Levinneisyys
paikoin lounaismurteet Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lähtökohta: ← nykyruotsi horn: bläckhorn ’sama merkitys’

3horna4 – viileä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hornea yhteydessä
Vastineita
karjala, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalahornie ’haalea, lämpimähkö’
viro(h)õrn (g. ‑a) ’hento, herkkä’
liivivōrna ’heikko, hauras, hento’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • Inferno
  • hell
  • snake pit

Esiintymistiheys

4 663 esiintymää · 1.8 / milj.

Suomi24
1.4
Sanomalehdet
4.9
Aikakauslehdet
0.6
Wikipedia
7.5
Reddit
1.0
Tekstitykset
3.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: hornan 46 % · hornin 20 % · hornaan 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ornɑ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Horna. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/horna