horna
substantiivi/ˈhornɑ/hor-na (2 tavua) · 5 kirjainta
Merkitys
Synonyymit ja vastakohtasanat
Synonyymit
Vastakohtasanat
Esimerkkilauseet
Ja se julma mies lyö hevosta selkään ja huutaa: — Hei, hepo, hornaa päin!Huu, kuinka se koski nyt huutaa ja pauhaa, ja on kuin sen holoissa horna sois, en saa minä laaksossa rauhaa, voi, etten ma lemmessä syntynyt ois!Muiden tyttöjen aloittaessa inhottavan pilkkanaurun Carrien yliluonnolliset voimat muuttavat juhlapaikan ja sen ympäristön liekehtiväksi hornaksi.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan horna lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
- Adjektiivit
- Verbit
Heitä hornan tuuttiin koko sotilasala, palaa pääkaupunkiin ja suorita tutkinnot.Kankaisten Hornilla oli tytär niin kaunis, että jokainen vaikeni hänet nähdessään, niin siveä, ettei kukaan hänestä pahaa sanaa sanonut.Horna nielköön kaikki balladit ja niiden sepustajat ja vinkujat!Uljaina kohosivat Hornan luolan tehtaiden monet sadat savutorvet jäiseen ilmaan.Etymologia
1horna1 – turmion paikka, perikato; helvetti
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- karjala, vatja
Lähtökohta: slaavilainen alkulähteen oletus (vertaa venäjä gorn, murt. góron ’ahjo, liesi, (sulatus)uuni; torvi’)
Mahdollisesti sama sana on alkuaan horna, horno (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset., Gan; paikoin murt.) ’horros(tila), uinahdus, tainnos, kuorsaus’ (?deskr. alkuperää; vertaa hornata ’kuorsata’, mutta toisaalta myös horista ’houria’). Voitaisiin ehkä lähteä merkityksestä ’horros, noidan hurmostila’ → ’myyttisten henkien olinpaikka’ → ’manala’ → ’turmion paikka, helvetti’.
Toisaalta tähän on yhdistetty a. horna, hornea (katso tätä). Rinnastus on kuitenkin epävarma, kuten myös
tai rinnastus germaaninen kielten ’sarvea’ merkitsevään sanaan (muinaisnorja anglosaksi horn, nykysaksa Horn ← *horna-).
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | horna ’horna, hiisi, helvetti’ |
|---|---|
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) horna ’horna’ (nämä ? ← suomi). |
2horna2 – mustepullo
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: horn)
- Vanhin tieto
- Henrik Florinus, 1678
- Levinneisyys
- paikoin lounaismurteet Satakunta Pohjois-Pohjanmaa
Lähtökohta: ← nykyruotsi horn: bläckhorn ’sama merkitys’
3horna4 – viileä
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan hornea yhteydessä
- Vastineita
- karjala, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | hornie ’haalea, lämpimähkö’ |
|---|---|
| viro | (h)õrn (g. ‑a) ’hento, herkkä’ |
| liivi | vōrna ’heikko, hauras, hento’. |
Samaa juurta olevia sanoja
Hierarkia
Englanninkieliset vastineet
- Inferno
- hell
- snake pit
Esiintymistiheys
4 663 esiintymää · 1.8 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10 (koira)
Yleisimmät: hornan 46 % · hornin 20 % · hornaan 10 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ornɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Horna. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/horna