hul­mu­ta

verbi/ˈhulmutɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hul-mu-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. liikkua aaltoilevasti tai liehua ja lepattaa tuulessa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kapea yläuudin, jota raskaat koukutut pitsit reunustivat, yritti hulmuta, mutta se ei jaksanut muuta kuin pari kertaa raskaasti kohahtaa.
— Sigrid Undset, Peilikuvia
Kevätauringossahan hulmuat nyt, sa kaunis, sa kallis viiri, ja ääretön, ääretön allasi on pyhäst' innosta päihtynyt piiri.
— Kössi Kaatra, Alhaisolauluja
Munchin teoksissa on joukko tiheästi toistuvia symboleita, kuten aurinko, kuunpylväs, naisen tuulessa hulmuavat hiukset ja elämänpuu.
— Wikipedia: Edvard Munch

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan hulmuta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Valjaat välkkyivät, tiu'ut ja kulkuset helisivät, ja hevosten harjat hulmusivat.
— Väinö Kataja, Hevosmiehiä
Kaviot tömisivät, kannukset välähtelivät päiväpaisteessa ja hattujen töyhdöt hulmusivat tuulessa.
— Santeri Ivalo, Onnen aalloissa

Etymologia

Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
laajalti murt.
Vastineita
karjala

Deskr.-onomat. sanoja, vertaa myös hulvahtaa, hulvehtia sekä hulmeessa, hulveessa, hulveisillaan ’tulvillaan’ s.v. hulasvesi.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalahulmuta ’liehua’, hulmahtoa ’leimahtaa’.

Englanninkieliset vastineet

  • wave
  • stream

Esiintymistiheys

3 542 esiintymää · 1.3 / milj.

Suomi24
1.5
Sanomalehdet
1.2
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
0.2
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 75 (selvitä)

Yleisimmät: hulmuten 52 % · hulmuaa 20 % · hulmuavat 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin hulmuta taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähulmuanhulmusinolen hulmunnutolin hulmunnut
sinähulmuathulmusitolet hulmunnutolit hulmunnut
hänhulmuaahulmusion hulmunnutoli hulmunnut
mehulmuammehulmusimmeolemme hulmunneetolimme hulmunneet
tehulmuattehulmusitteolette hulmunneetolitte hulmunneet
hehulmuavathulmusivatovat hulmunneetolivat hulmunneet
passiivihulmutaanhulmuttiinon hulmuttuoli hulmuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähulmuaisinolisin hulmunnut
sinähulmuaisitolisit hulmunnut
hänhulmuaisiolisi hulmunnut
mehulmuaisimmeolisimme hulmunneet
tehulmuaisitteolisitte hulmunneet
hehulmuaisivatolisivat hulmunneet
passiivihulmuttaisiinolisi hulmuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähulmua—
hänhulmutkoonolkoon hulmunnut
mehulmutkaamme—
tehulmutkaa—
hehulmutkootolkoot hulmunneet
passiivihulmuttakoonolkoon hulmuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähulmunnenlienen hulmunnut
sinähulmunnetlienet hulmunnut
hänhulmunneelienee hulmunnut
mehulmunnemmelienemme hulmunneet
tehulmunnettelienette hulmunneet
hehulmunnevatlienevät hulmunneet
passiivihulmuttaneenlienee hulmuttu

Infinitiivit

1. infinitiivihulmuta
1. inf. pitkä muotohulmutakseen
2. inf. inessiivihulmutessa
2. inf. inessiivi, passiivihulmuttaessa
2. inf. instruktiivihulmuten
3. inf. inessiivihulmuamassa
3. inf. elatiivihulmuamasta
3. inf. illatiivihulmuamaan
3. inf. adessiivihulmuamalla
3. inf. abessiivihulmuamatta
3. inf. instruktiivihulmuaman
4. infinitiivihulmuaminen
5. infinitiivihulmuamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihulmuava
Passiivin 1. partisiippihulmuttava
Aktiivin 2. partisiippihulmunnut
Passiivin 2. partisiippihulmuttu
Agenttipartisiippihulmuama
Kieltopartisiippihulmuamaton

Riimit

-ulmutɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hulmuta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hulmuta