ka­lus­taa

verbi/ˈkɑlustɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ka-lus-taa (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 15 123. yleisin sana

Johdettu sanasta: kalu

Merkitys

  1. varustaa huonekaluilla

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Niin, puhukaamme siitä", sanoi Stella ja he istuutuivat kummitushuoneeseen, kunnes aurinko paistoi ikkunoista, ja he juttelivat taloista, huoneistoista ja kalliiksi tulevasta kalustamisesta.
— Edgar Wallace, Rikos ja rakkaus
Hän alkoi kertoa talosta, jonka oli ottanut haltuunsa, pyytäen Katelta anteeksi, ettei ollut kysynyt häneltä neuvoa ja kuvaili, miten hän aikoi huoneet kalustaa.
— Hall Caine, Man-saaren tuomari
Sen päälle on laskettava vielä noin euroa ylimääräisiä kuluja, jotka aiheutuivat urakoitsijan konkurssista, sekä joitakin kalustamisen kuluja.
— Wikipedia: Kirkkonummen kirjasto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kalustaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Enkö ollut oikeassa, kun sanoin sinulle: 'Artois-kadun varrella on siro huoneisto, kalustakaamme se hänelle!' Sinä et tahtonut.
— Honoré de Balzac, Ukko Goriot
Juoni Uunolla on syntymäpäivä, ja hänen kotinsa kalustetaan aivan uuteen uskoon.
— Wikipedia: Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kalu yhteydessä
Vanhin tieto
Frans Ferdinand Ahlman, 1884
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Jos sana palautuu asuun *kalvu, se voi osittain olla = pohjoissaame galˈvo (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’(kauppa, talous)tavara, työkalu; (Ko myös) miehen kalu’; toisaalta itämerensuomi kalu merk:ssä ’kuivunut puukappale, kepakko, palikka’ voi olla samaa onomat.-deskr. alkuperää kuin kalikka1 (katso tätä, vertaa myös kälviä). — suomi → nykyruotsi murt. kalu, kalo, tavallisesti mon. kalor, kalusar ’työkalut, tarpeet, leikkikalut; miehen sukuelimet’; itämerensuomi → venäjä murt. kalúžina (? ← vepsä kali̮ińe, g. kali̮ižen) ’vedessä lahonnut ja kuivunut puu, pölkky’ ja ? háluj, hóluj ’joen mukanaan kuljettamat puut, risut, oksat, puusälöt tms. tulvan jälkeen niitylle jäänyt lieju’ (→ komi ke̮luj ’roju, kama; (talous)tavarat; (pesu)vaatteet’).

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkalu, karvakalu (sp.) ’penis’
karjalakalu ’kuivunut puukappale, kepakko, kalikka, pilke; penis; tavara, kapine’
lyydi, vepsäkalu ’kaskenpoltosta jäänyt, puoliksi palanut puukappale, kalikka’
vatjakalu ’esine, kalu’
viromurt. (mon.) kalud ’vanhat esineet, rojut, ryysyt’.

Yhdyssanat ja johdokset

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • furnish
  • appoint

Esiintymistiheys

7 995 esiintymää · 3.0 / milj.

Suomi24
2.5
Sanomalehdet
11.2
Aikakauslehdet
11.2
Wikipedia
0.8
Reddit
0.7
Tekstitykset
1.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa)

Yleisimmät: kalustettu 83 % · kalustaa 8 % · kalustetaan 4 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kalustaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkalustankalustinolen kalustanutolin kalustanut
sinäkalustatkalustitolet kalustanutolit kalustanut
hänkalustaakalustion kalustanutoli kalustanut
mekalustammekalustimmeolemme kalustaneetolimme kalustaneet
tekalustattekalustitteolette kalustaneetolitte kalustaneet
hekalustavatkalustivatovat kalustaneetolivat kalustaneet
passiivikalustetaankalustettiinon kalustettuoli kalustettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkalustaisinolisin kalustanut
sinäkalustaisitolisit kalustanut
hänkalustaisiolisi kalustanut
mekalustaisimmeolisimme kalustaneet
tekalustaisitteolisitte kalustaneet
hekalustaisivatolisivat kalustaneet
passiivikalustettaisiinolisi kalustettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkalusta—
hänkalustakoonolkoon kalustanut
mekalustakaamme—
tekalustakaa—
hekalustakootolkoot kalustaneet
passiivikalustettakoonolkoon kalustettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkalustanenlienen kalustanut
sinäkalustanetlienet kalustanut
hänkalustaneelienee kalustanut
mekalustanemmelienemme kalustaneet
tekalustanettelienette kalustaneet
hekalustanevatlienevät kalustaneet
passiivikalustettaneenlienee kalustettu

Infinitiivit

1. infinitiivikalustaa
1. inf. pitkä muotokalustaakseen
2. inf. inessiivikalustaessa
2. inf. inessiivi, passiivikalustettaessa
2. inf. instruktiivikalustaen
3. inf. inessiivikalustamassa
3. inf. elatiivikalustamasta
3. inf. illatiivikalustamaan
3. inf. adessiivikalustamalla
3. inf. abessiivikalustamatta
3. inf. instruktiivikalustaman
4. infinitiivikalustaminen
5. infinitiivikalustamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikalustava
Passiivin 1. partisiippikalustettava
Aktiivin 2. partisiippikalustanut
Passiivin 2. partisiippikalustettu
Agenttipartisiippikalustama
Kieltopartisiippikalustamaton

Riimit

-ɑlustɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kalustaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kalustaa