keik­ka

substantiivi/ˈkei̯kːɑ/
Jaa

Merkitykset

  1. (arkikieltä)esittävän taiteilijan tai tällaisista koostuvan ryhmän esiintyminen
  2. (arkikieltä)tilapäinen työtehtävä, etenkin muualla kuin vakituisessa työpisteessä tehtävä
  3. (puhekieltä)yksittäinen harkittu rikollinen teko, varsinkin murto- tai muu varkaus taikka ryöstö
  4. (puhekieltä)kellahdus, kaatuminen

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.gig, heist, job
  • ruotsistöt, gig, spelning, påhugg
  • ranskabraquage (m), concert (m), boulot (m)
  • viroots, tööots, juhuslik

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Tälläkin kertaa keikkasi pari poikaa, jotka voimistelunopettaja ja venäjänkielen opettaja kantoivat läheisimpään luokkahuoneeseen virkoamaan.
— Tatu Valkonen, Miehen housuissa
Se oli vääntynyt vatupassistaan sekä kontiolleen että keikalleen ja sen toinen kaide tavoitteli taivaita ja toinen joen mustia mujuja.
— Santeri Rissanen, Nikkinen nyrkkeilee
Peli koostuu useista "keikoista", joita pelaaja voi suorittaa joko itse, yhdessä tietokonepelaajien kanssa, tai osana moninpelikokemusta.
— Wikipedia: Payday 2

Englanninkieliset vastineet

  • heist
  • job
  • gig

Esiintymistiheys

122 208 esiintymää · 46.6 / milj.

Suomi24
44.1
Sanomalehdet
45.1
Aikakauslehdet
45.2
Wikipedia
56.4
Reddit
45.1
Tekstitykset
71.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi A

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikeikka
Genetiivikeikan
Partitiivikeikkaa
Essiivikeikkana
Translatiivikeikaksi
Inessiivikeikassa
Elatiivikeikasta
Illatiivikeikkaan
Adessiivikeikalla
Ablatiivikeikalta
Allatiivikeikalle
Abessiivikeikatta

Riimit

-eikːɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet