keik­ka

substantiivi/ˈkei̯kːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

keik-ka (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 2 113. yleisin sana

Merkitykset

  1. (arkikieltä)esittävän taiteilijan tai tällaisista koostuvan ryhmän esiintyminen
  2. (arkikieltä)tilapäinen työtehtävä, etenkin muualla kuin vakituisessa työpisteessä tehtävä
  3. (puhekieltä)yksittäinen harkittu rikollinen teko, varsinkin murto- tai muu varkaus taikka ryöstö
  4. (puhekieltä)kellahdus, kaatuminen

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Ne pikku neidit teikkaa, ne katuviertä kapsaa, ja kengänkannat keikkaa ja kukat hattujen, nuo kautokenkä-janat kuin rannan kaislat rapsaa; vain hulmuhame-vanat jää heistä jälkehen.
— Eino Leino, Kootut teokset III
Usein tapahtui, kun hän oli haremissaan lemmityistensä kanssa, että hän sieppasi jotakuta heistä korvasta kiinni, ikäänkuin pilan vuoksi, ja keikkasi samassa korvan pois väkipuukollaan.
— Gustaf Beskow, Matkamuistelmia Egyptistä Sinailta ja Palestinasta
Meillä ei ole mitään suurempia tulevaisuuden suunnitelmia, vaan soitamme nämä keikat ihan vain siksi, että tahdomme soittaa jälleen yhdessä ja tahdomme soittaa teille, mahtavat fanimme.
— Wikipedia: System of a Down

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan keikka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Simon House oli eronnut jo kesken kiertuetta ja loput keikat soitti Paul Hayles.
— Wikipedia: Hawkwind
Yhtye on tehnyt myös muutaman sähkoisen keikan kiertueen aikana.
— Wikipedia: Foo Fighters
Lokakuussa vuorossa oli lämmittelykeikka brittiyhtye Musen Helsingin loppuunmyydyllä jäähallin keikalla.
— Wikipedia: Manboy
Pandemian myötä Aivovuodon keikat keväältä peruttiin usean kuukauden ajalta.
— Wikipedia: Jodarok

Etymologia

1keikka1 – ylös- ja taaksepäin taipunut; kätkyen tai keinutuolin jalas; heiluva, kiikkuva

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Lainalähde: On arveltu, että ainakin keikka merkityksessä ’ylös- ja taaksepäin taipunut’ olisi ← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja keikr ’taaksepäin taipunut (yläruumis)’, nykynorja keik ’taive, mutka, kierous; nyrjähdys’ (kantaskandinaavi *kaika); sen sijaan keikkua ym. ’heilumista’ merk. sanat voisivat olla omaperäisiä. Toisaalta on myös keikka ’heiluva, kiikkuva’ selitetty skandinaaviseksi lainaksi, vertaa muinaisnorja skeika ’horjua, huojua, heiluttaa’ = ruotsi murt. skeka ’levittää jalkansa’, jne. On kuitenkin mahdollista, että keikka, keikkua ym. itämerensuomi vastineineen ovat kokonaisuudessaan omap. deskr. sanoja, joita lähelle tulevat kiikku ja kiikkua.

(vertaa myös kuperkeikka)

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkeikkua
karjalakeikkapeä ’pää kenossa oleva ihminen’, keikku ’keikahdus’, keikkuo, keikuttoa
vatjakeikab (prs. yks. 3. p.) ’keikkua’ (← suomi)
virokõik (g. kõigu) ’heiluminen, huojunta, järkyntä’, kõikuda ’heilua, häilyä, horjua jne.’, kõigutada ’heiluttaa, häilyttää, huiskuttaa jne.’.

2keikka2 – tilapäinen työ, yksittäinen tehtävä, urakka tai esiintyminen

Slangissa
1970 lähtien

Helsingin slangissa

keikka ’tilapäinen työ, yksittäinen (työ)tehtävä, urakka tai esiintyminen; ryöstö’

sama kuin murresana keikka muun muassa ’heilahdus, heitto’ (sekä ”heittää keikkaa” ’kaatua, horjahtaa’), joka kuuluu verbin keikkua, keikahtaa yhteyteen (→ ruotsi murt. kejka ’homma’); erityisesti uudemmassa käytössä vaikutusta on mahdollisesti myös englannin sanasta gig (1915) ’(soitto)keikka’ (joka on tuntematonta alkuperää).

Johdoksia: keikata ’ryöstää’, keikkailla ’tehdä esiintymiskeikkoja’

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.gig, heist, job
  • ruotsistöt, gig, spelning, påhugg
  • ranskabraquage (m), concert (m), boulot (m)
  • viroots, tööots, juhuslik

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • heist
  • gig
  • job

Esiintymistiheys

122 208 esiintymää · 46.6 / milj.

Suomi24
44.1
Sanomalehdet
45.1
Aikakauslehdet
45.2
Wikipedia
56.4
Reddit
45.1
Tekstitykset
71.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: keikka 19 % · keikkaa 14 % · keikan 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eikːɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Keikka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/keikka