kontu

erisnimi, substantiivi

/ˈkontu/

Merkitykset

1.varsinkin ylätyylissä koti, talo, asumus, pihapiiri. Vrt. konto. Nykyään käytössä lähinnä yhdyssanan kotikontu jälkiosana ja fraasissa koti ja kontu.
2.eläimen pesä (erityisesti karhun)
3.murteissa rehu tai esimerkiksi latoon kertynyt kuiva roska-aines

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Esimerkkilauseet

Ei konsanaan hänen pojistaan saisi tulla velttoja kuskipukilla vetelehtijöitä, vieraiden kumartajia, vaan suoraselkäisiä, omalla konnullaan eläviä talonpoikia.

Simo Eronen, Orjavallan perintö

"Ei ole kotia, ei kontua minulla sinulle.

Joel Lehtonen, Mataleena

Lysmyi polvet ponnettoman, syöksyi jalkoihin jumalten, huuti suulla surkealla: " En jaksa erota vielä kodistani, konnustani, luota vaimoni valion.

Wikipedia: Tuuri (runo)

Esiintymistiheys

4 067 esiintymää, 1.5 / milj.

Suomi24

0.7

Sanomalehdet

12.7

Aikakauslehdet

2.3

Wikipedia

4.2

0.4

Tekstitykset

4.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

Nominatiivi	kontu
Genetiivi	konnun
Partitiivi	kontua
Essiivi	kontuna
Translatiivi	konnuksi
Inessiivi	konnussa
Elatiivi	konnusta
Illatiivi	kontuun
Adessiivi	konnulla
Ablatiivi	konnulta
Allatiivi	konnulle
Abessiivi	konnutta

Riimit

-ontu

kotikontu Rontu

Kaikki riimit