ku­laut­taa

verbi/ˈkulɑutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ku-laut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. kaataa kurkkuunsa, ottaa kulauskulautti kurkkuunsa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Nestor kulautti ensi hätään, ähkäisi, pisti tupakan.
— Veikko Korhonen, Miehet sen tekevät
— He, kulauta nyt kitahas vaikka koko puoliskollinen, jos tahdot".
— Walter Scott, Perth'in kaupungin kaunotar
No, terveeks vaan, otetaan ryyppy toisellekin jalalle, — sanoi Silvo ja kulautti alas kurkustaan Petterssonilta jääneen ryypynpuolikkaan.
— Toivo Tarvas, Häviävää Helsinkiä

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kulauttaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hän kulautti siemauksen muskattiviiniä, irroittamatta katsettaan kuvernööristä.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II
Muut seurasivat esimerkkiä ja ryyppy kulautettiin janoisiin kurkkuihin.
— Stewart Edward White, Kultaa

Etymologia

Alkuperä
Johdos

Johdos murteellisesta verbistä kulata ’läträtä, lotrata; ronkkia’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • gulp

Esiintymistiheys

764 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: kulauttaa 44 % · kulauta 23 % · kulautti 21 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kulauttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkulautankulautinolen kulauttanutolin kulauttanut
sinäkulautatkulautitolet kulauttanutolit kulauttanut
hänkulauttaakulauttion kulauttanutoli kulauttanut
mekulautammekulautimmeolemme kulauttaneetolimme kulauttaneet
tekulautattekulautitteolette kulauttaneetolitte kulauttaneet
hekulauttavatkulauttivatovat kulauttaneetolivat kulauttaneet
passiivikulautetaankulautettiinon kulautettuoli kulautettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkulauttaisinolisin kulauttanut
sinäkulauttaisitolisit kulauttanut
hänkulauttaisiolisi kulauttanut
mekulauttaisimmeolisimme kulauttaneet
tekulauttaisitteolisitte kulauttaneet
hekulauttaisivatolisivat kulauttaneet
passiivikulautettaisiinolisi kulautettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkulauta—
hänkulauttakoonolkoon kulauttanut
mekulauttakaamme—
tekulauttakaa—
hekulauttakootolkoot kulauttaneet
passiivikulautettakoonolkoon kulautettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkulauttanenlienen kulauttanut
sinäkulauttanetlienet kulauttanut
hänkulauttaneelienee kulauttanut
mekulauttanemmelienemme kulauttaneet
tekulauttanettelienette kulauttaneet
hekulauttanevatlienevät kulauttaneet
passiivikulautettaneenlienee kulautettu

Infinitiivit

1. infinitiivikulauttaa
1. inf. pitkä muotokulauttaakseen
2. inf. inessiivikulauttaessa
2. inf. inessiivi, passiivikulautettaessa
2. inf. instruktiivikulauttaen
3. inf. inessiivikulauttamassa
3. inf. elatiivikulauttamasta
3. inf. illatiivikulauttamaan
3. inf. adessiivikulauttamalla
3. inf. abessiivikulauttamatta
3. inf. instruktiivikulauttaman
4. infinitiivikulauttaminen
5. infinitiivikulauttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikulauttava
Passiivin 1. partisiippikulautettava
Aktiivin 2. partisiippikulauttanut
Passiivin 2. partisiippikulautettu
Agenttipartisiippikulauttama
Kieltopartisiippikulauttamaton

Riimit

-utːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kulauttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulauttaa