- Alkuperä
- Johdos
Johdos murteellisesta verbistä kulata ’läträtä, lotrata; ronkkia’.
ku-laut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta
Nestor kulautti ensi hätään, ähkäisi, pisti tupakan.— He, kulauta nyt kitahas vaikka koko puoliskollinen, jos tahdot".No, terveeks vaan, otetaan ryyppy toisellekin jalalle, — sanoi Silvo ja kulautti alas kurkustaan Petterssonilta jääneen ryypynpuolikkaan.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kulauttaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Hän kulautti siemauksen muskattiviiniä, irroittamatta katsettaan kuvernööristä.Muut seurasivat esimerkkiä ja ryyppy kulautettiin janoisiin kurkkuihin.Johdos murteellisesta verbistä kulata ’läträtä, lotrata; ronkkia’.
764 esiintymää · 0.3 / milj.
Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: kulauttaa 44 % · kulauta 23 % · kulautti 21 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
-utːɑː
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Kulauttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kulauttaa