kum­mas­tu­a

verbi/ˈkumːɑstuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kum-mas-tu-a (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: kumma

Merkitys

Esimerkkilauseet

Kun Rikhard heräsi, kummastui lian kovasti nähdessään, ettei Alberic ollut sisässä; mutta Osmond sanoi hänen menneen kaupunkiin aseseppä Thibaultin luo.
— Charlotte Yonge, Pikku Herttua eli Rikhard Pelkäämätön
Ampuma-aseen pamaus, ensimmäinen, mitä Tarzan oli milloinkaan kuullut, sai hänet kummastumaan, mutta ei edes tämä outo ääni voinut järkyttää hänen terveen mielensä tasapainoa.
— Edgar Rice Burroughs, Tarzan apinain kuningas
Alex kummastuu tästä ja kertoo asiasta äidilleen, joka suuttuu ja sanoo, että Wyatt on osa perhettä niin kuin aina.
— Wikipedia: Paranormal Activity 4

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kummastua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Suuresti kummastuin, kun tänään astui kynnykseni ylitse nuori Julianus.
— Viktor Rydberg, Viimeinen ateenalainen
Nainen kummastui hiukan, ja oli iloissaan, aprikoi: "Olisinko hyväsydäminen ...
— Joel Lehtonen, Korpi ja puutarha
Ei hän kovasti kummastu, kun sinä puheesi tulvan päästät valloilleen.
— Jalmari Finne, Hämäläisiä
Vielä pahemmin kummastui isäntä, mutta mitään selkoa ei hänelle annettu.
— Aatto Suppanen, Kotivarkaus

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kumma yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, pohjoissaame
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkumma, kummallīn, kummitella ’kummastella, ihmetellä’
karjalakumma, kummassella, kummitella ’ihmetellä, kummastella’, kummitus
lyydikum (mon. kummad) ’kumma, ihme’, kummakas ’huvittava, naurettava, hauska’
vatjakumma ’ihme’, kummise̮lla ’ihmetellä’, kummite̮lla ’sama merkitys; kummitella; tehdä ihmeitä, ihmetekoja’, kummituz ’kummitus, aave; ihme, ihmetyö’
virokumm: ime-kumm ’kummallinen (ihminen)’, kummitada ’kummitella’, kummitus ’pelottava näky, aave, kummitus’, (suomi → kirjak.) kummaline ’kummallinen, kumma, merkillinen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame gobˈme (inarinsaame) ’aave, kummitus’, gobˈmedit (luulajansaame) ’kummitella’, inarinsaame komȧšiđ ’kummastella’ (? ← suomi); pohjoissaame gumˈma (luulajansaame) ’kummallinen’ ← suomi.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

1 016 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.1
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: kummastunut 57 % · kummastuttava 33 % · kummastu 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kummastua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkummastunkummastuinolen kummastunutolin kummastunut
sinäkummastutkummastuitolet kummastunutolit kummastunut
hänkummastuukummastuion kummastunutoli kummastunut
mekummastummekummastuimmeolemme kummastuneetolimme kummastuneet
tekummastuttekummastuitteolette kummastuneetolitte kummastuneet
hekummastuvatkummastuivatovat kummastuneetolivat kummastuneet
passiivikummastutaankummastuttiinon kummastuttuoli kummastuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkummastuisinolisin kummastunut
sinäkummastuisitolisit kummastunut
hänkummastuisiolisi kummastunut
mekummastuisimmeolisimme kummastuneet
tekummastuisitteolisitte kummastuneet
hekummastuisivatolisivat kummastuneet
passiivikummastuttaisiinolisi kummastuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkummastu—
hänkummastukoonolkoon kummastunut
mekummastukaamme—
tekummastukaa—
hekummastukootolkoot kummastuneet
passiivikummastuttakoonolkoon kummastuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkummastunenlienen kummastunut
sinäkummastunetlienet kummastunut
hänkummastuneelienee kummastunut
mekummastunemmelienemme kummastuneet
tekummastunettelienette kummastuneet
hekummastunevatlienevät kummastuneet
passiivikummastuttaneenlienee kummastuttu

Infinitiivit

1. infinitiivikummastua
1. inf. pitkä muotokummastuakseen
2. inf. inessiivikummastuessa
2. inf. inessiivi, passiivikummastuttaessa
2. inf. instruktiivikummastuen
3. inf. inessiivikummastumassa
3. inf. elatiivikummastumasta
3. inf. illatiivikummastumaan
3. inf. adessiivikummastumalla
3. inf. abessiivikummastumatta
3. inf. instruktiivikummastuman
4. infinitiivikummastuminen
5. infinitiivikummastumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikummastuva
Passiivin 1. partisiippikummastuttava
Aktiivin 2. partisiippikummastunut
Passiivin 2. partisiippikummastuttu
Agenttipartisiippikummastuma
Kieltopartisiippikummastumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kummastua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kummastua