kum­mas­tel­la

verbi/ˈkumːɑstelːɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kum-mas-tel-la (4 tavua) · 11 kirjainta · Suomen kielen 11 716. yleisin sana

Johdettu sanoista: kumma, kummastua

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Sigrid hänestä ensin mainitsi, kummasteli, missä hän viipyy, kun ei jo tule kotiin.
— Juhani Aho, Papin tytär
Lupin yhä lasketteli leikkiä, eikä Isidore väsynyt häntä katselemasta ja kuuntelemasta, kummastellen miehen vilkkautta, hänen herttaisuuttaan ja veitikkamaisuuttaan, hänen ivallista suruttomuuttaan, hänen elämäniloaan.
— Maurice Leblanc, Ontto neula
Naiset kummastelivat asiaa ja kysyivät, miksi poliisi haluaa nähdä heidän henkilöllisyyspaperinsa, mutta eivät saaneet selitystä.
— Wikipedia: Etninen profilointi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kummastella lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Sotamiehet veivät Filipin ja Krantzin mukanaan kummastellen suuresti kohtelun muutosta.
— Frederick Marryat, Lentävä hollantilainen
Kummastelin hiukan miksei täti Formica tullut mukaani, mutta kiipesin kumminkin.
— Nanny Hammarström, Kahden muurahaisen seikkailut
Jo ulkona he kovasti kummastellen olivat katselleet heidän sivakoitansa.
— Urho Karhumäki, Tunturille
Älköönhän lukija kummastelko, että rouvat olivat eri mieltä siitä, mitä olivat nähneet melkein yht'aikaa.
— Nikolai Gogol, Kuolleet sielut

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kumma yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, pohjoissaame
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkumma, kummallīn, kummitella ’kummastella, ihmetellä’
karjalakumma, kummassella, kummitella ’ihmetellä, kummastella’, kummitus
lyydikum (mon. kummad) ’kumma, ihme’, kummakas ’huvittava, naurettava, hauska’
vatjakumma ’ihme’, kummise̮lla ’ihmetellä’, kummite̮lla ’sama merkitys; kummitella; tehdä ihmeitä, ihmetekoja’, kummituz ’kummitus, aave; ihme, ihmetyö’
virokumm: ime-kumm ’kummallinen (ihminen)’, kummitada ’kummitella’, kummitus ’pelottava näky, aave, kummitus’, (suomi → kirjak.) kummaline ’kummallinen, kumma, merkillinen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame gobˈme (inarinsaame) ’aave, kummitus’, gobˈmedit (luulajansaame) ’kummitella’, inarinsaame komȧšiđ ’kummastella’ (? ← suomi); pohjoissaame gumˈma (luulajansaame) ’kummallinen’ ← suomi.

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

  • engl.wonder
  • ranskaétonner

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • wonder

Esiintymistiheys

11 550 esiintymää · 4.4 / milj.

Suomi24
4.7
Sanomalehdet
9.0
Aikakauslehdet
3.7
Wikipedia
0.8
Reddit
3.4
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 67 (tulla)

Yleisimmät: kummastelen 18 % · kummastelee 14 % · kummastella 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kummastella taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkummastelenkummastelinolen kummastellutolin kummastellut
sinäkummasteletkummastelitolet kummastellutolit kummastellut
hänkummasteleekummastelion kummastellutoli kummastellut
mekummastelemmekummastelimmeolemme kummastelleetolimme kummastelleet
tekummastelettekummastelitteolette kummastelleetolitte kummastelleet
hekummastelevatkummastelivatovat kummastelleetolivat kummastelleet
passiivikummastellaankummasteltiinon kummasteltuoli kummasteltu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkummastelisinolisin kummastellut
sinäkummastelisitolisit kummastellut
hänkummastelisiolisi kummastellut
mekummastelisimmeolisimme kummastelleet
tekummastelisitteolisitte kummastelleet
hekummastelisivatolisivat kummastelleet
passiivikummasteltaisiinolisi kummasteltu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkummastele—
hänkummastelkoonolkoon kummastellut
mekummastelkaamme—
tekummastelkaa—
hekummastelkootolkoot kummastelleet
passiivikummasteltakoonolkoon kummasteltu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkummastellenlienen kummastellut
sinäkummastelletlienet kummastellut
hänkummastelleelienee kummastellut
mekummastellemmelienemme kummastelleet
tekummastellettelienette kummastelleet
hekummastellevatlienevät kummastelleet
passiivikummasteltaneenlienee kummasteltu

Infinitiivit

1. infinitiivikummastella
1. inf. pitkä muotokummastellakseen
2. inf. inessiivikummastellessa
2. inf. inessiivi, passiivikummasteltaessa
2. inf. instruktiivikummastellen
3. inf. inessiivikummastelemassa
3. inf. elatiivikummastelemasta
3. inf. illatiivikummastelemaan
3. inf. adessiivikummastelemalla
3. inf. abessiivikummastelematta
3. inf. instruktiivikummasteleman
4. infinitiivikummasteleminen
5. infinitiivikummastelemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikummasteleva
Passiivin 1. partisiippikummasteltava
Aktiivin 2. partisiippikummastellut
Passiivin 2. partisiippikummasteltu
Agenttipartisiippikummastelema
Kieltopartisiippikummastelematon

Riimit

-elːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kummastella. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kummastella