- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: skämma)
- Slangissa
- 1990 lähtien
- Levinneisyys
- Häme Etelä-Pohjanmaa
- suomikämmätä
- nykyruotsiskämma, utskämma ’pilata, häpäistä, pilkata, turmella’
Helsingin slangissa
kämmiä ’tunaroida, munata, möhliä’; myös gämmiä, kämmää
? ← ruotsi skämma ’pilata, turmella’ (alkuaan ’saattaa häpeään’ sanasta skam ’häpeä’); toisaalta tähän voi liittyä kämähtää ’epäonnistua, jäädä kiinni; kuolla; väsähtää’, kämä, kämänen ’huono’, joita vastaavat murresanat kämä ’jk jäykkä, jäykistynyt, kovettunut, vanha, huono’, kämiintyä ’kovettua (huonoksi)’.
Johdoksia: kämmi ’epäonnistuminen, möhläys’, kämmäri ’tunari’