- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Sanalle esitetyt vastineet etäsukukielistä (esimerkiksi unkari ívik ’kutea’) tuskin pitävät paikkaansa. Erityisesti merk:n ’virrata, vuotaa’ perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että kyseessä olisi alkuaan myöhäiskantasuomi refl.-muoto v:stä juoda: (vesi) jōksen »juo itseään (eteenpäin)», so. ’virtaa’, joka merk:n kehityksen (’virrata’ → ’olla (nopeassa) liikkeessä’) myötä on siirtynyt normaalitaivutukseen ja ‑kse- on abstrahoitunut johdinainekseksi. Saman kielikuvan kautta selittyvät juoda verbin johd:iksi myös juoma2 ja juopa, katso näitä.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | jōsta ’juosta, virrata, liukua; tiinehtyä’ |
|---|---|
| karjala | juossa ’juosta; luistaa, liukua; kulua, sujua’, juosto, juostu ’juoksu’, juoksuttoa ’juoksuttaa’ |
| lyydi | d́uo(k)sta ’juosta’ |
| vepsä | jo(k)sta |
| vatja | johsa, jōssa(g) (prs. johsē̮) ’sama merkitys’, johsu ’juoksu’ |
| viro | joosta ’juosta, kulkea, käydä, virrata; olla kiimassa’, jooks ’juoksu, kulku; kiima-aika’ |
| liivi | jūokšə ’juosta, virrata, vuotaa’, jūokš ’juoksu’. |