lu­en­to

substantiivi/ˈluento/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lu-en-to (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 6 643. yleisin sana

Johdettu sanasta: lukea

Merkitys

  1. opetustarkoituksessa pidettävä esitelmä, yliopiston oppituntiMinusta yliopistossa on mukavampi käydä luennoilla kuin kirjatenteissä.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Toinen taas sai kuulla, että se pitkä, hoikka nuorukainen, joka niin ahkeraan kävi professorien luennoilla, oli nimeltään Pietari Karageorgevitsch.
— Viktor von Falk, Kuningatar Dragan rakkausseikkailut
"En, kiitoksia vain; me olemme menossa Archerin luennolle.
— Arthur Conan Doyle, Tarinoita lääkärien elämästä
Voitiin myös joutua tilanteeseen, että vaikka liki jokainen oppilas oli suomenkielinen, olisi luento pidettävä ruotsiksi, jotta olisi noudatettu lain kirjainta.
— Wikipedia: V. A. Heiskanen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan luento lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Hän muisti, mitä hän oli kuullut eräällä luennolla yliopistossa yhdistetyistä taiteista.
— Jack London, Martin Eden
Useiden yliopistojen ja yritysten tiloissa pidetyt luennot päättyivät yleensä raikuviin aplodeihin.
— Wikipedia: Grace Hopper
Minulla oli kerran onni kuunnella luentoanne kanoonisesta oikeudesta.
— J. V. Ronimus, Antonio Bröijer
Julkiset luentonsa hän piti latinaksi, yksityiset ruotsiksi.
— Wikipedia: Henrik Gabriel Porthan

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan lukea yhteydessä
Vanhin tieto
1846
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 7 muuta kieltä

Lähtökohta: Sanalle esitetty indoeurooppalainen alkuperä (latina legere, kreikka legein ’poimia, valita; laskea, lukea jne.’) on hyvin epävarma.

Vastineet sukukielissä (13 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenlukkīa ’laskea, lukea parannuslukuja tai loitsua, lukea kirjaa’, luetella ’luetella; esittää itkuvirttä’
karjalalukie ’laskea, lukea, lausua (loitsu), hokea’, luvetella ’sama merkitys, luetella’, lukema ’(langan määrän yksikkönä) 3 lankakierrosta; (iän pituudesta) tavallisesti 10 vuoden ikäjakso’, lukematoin ’lukuisa; lukutaidoton’
lyydilugeda ’lukea, laskea’, lugoitte̮lda ’hokea, lausuilla (itkuvirttä)’
vepsälukta ’laskea, lukea, lausua (loitsuja)’
vatjaluke̮a ’lukea’, luge̮te̮lla ’lausua (taikasanoja)’
virolugeda
liiviluʾggə ’lukea, laskea’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamelokkât ’lukea, laskea; pitää jonakin; kertoa, sanoa’
ersämordvaersämordva lovoms, mokšamordva luvə̑ms ’laskea, lukea, pitää jonakin’
länsimarilänsimari lə̑δam, itämari luδam ’lukea; laskea’ (← lu; katso luku)
udmurttili̮d́d́źi̮ni̮
komili̮d́d́i̮ni̮ ’laskea, lukea, lausua (rukous)’ (johd. nominista li̮d, katso luku)
mansilowint- ’lukea, laskea, pitää jonakin’
–? hanti lŏŋət- (‑ŋ- ? ← ‑γ-)
–? unkari olvas (jos metat. aiemmasta muodosta *lovas) ’lukea’

. Useimmissa suomalais-ugrilainen kielissä (inkeroinen karjala lyydi vepsä viro saame mordva mansi hanti) lukea verbillä on myös merk. ’pitää jonakin, jonkinlaisena’, joka ilmeisesti on käännöslaina venäjä čitat́ ’lukea’ verbin vast. käytöstä.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Käännökset

  • engl.lecture
  • ruotsiföreläsning
  • saksaVorlesung (f)
  • ranskacours magistral
  • venäjäлекция
  • esp.conferencia (f)
  • viroloeng
  • italiaconferenza (f)
  • puolawykład (m)

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • lecture
  • course session

Esiintymistiheys

25 396 esiintymää · 9.7 / milj.

Suomi24
6.2
Sanomalehdet
24.1
Aikakauslehdet
47.2
Wikipedia
16.2
Reddit
27.2
Tekstitykset
14.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: luento 17 % · luentoja 17 % · luennoilla 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uento

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luento. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luento