mie­te

substantiivi/ˈmie̯teˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mie-te (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 7 567. yleisin sana

Johdettu sanasta: miettiä

Merkitys

Esimerkkilauseet

Syynä lienee ollut mikä tahansa; mutta varmaa vaan on, että hän aina toisinaan yksin ollessansa vaipui mietteisiinsä... Sokeri-, suurimo-, jauho- ja kahvilaskut olivat jo taas ovelle ennättäneet.
— Jonas Lie, Elinkautinen
Oli jo iltapuoli, kun ovi avattiin ja Dickiä tultiin noutamaan yläkertaan, lämpöiseen huoneeseen, missä lordi Risingham istui takkatulen edessä mietteisiin vaipuneena.
— Robert Louis Stevenson, Musta nuoli
Hän mainitsi näitä olevan esimerkiksi pelot, kosto, rakastuminen ja mietteet siitä, miten asiat olisivat voineet mennä toisin.
— Wikipedia: Midnights

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan miete lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Niilo-pappi tuli tupaansa syvissä mietteissä, otsa ja kulmat raskaissa rypyissä.
— Eino Railo, Elämänpuu
Pastorin mietteet keskeytyivät, kun ovi aukeni ja Lauri ja Elsa tulivat sisään.
— Eino Railo, Havuseppele
Paljon se herätti Porthanissa huolta, synkkiä mietteitä ja ivallista arvostelua.
— Gunner Suolahti, Henrik Gabriel Porthan
Yksin hän tavallisesti kuljeksi puutarhassa, omia mietteitään hautoen.
— P. N. Polevoi, Ei rahallakaan

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan miettiä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, aunuksenkarjala, lyydi, vepsä

Lähtökohta: Sanalle on annettu kaksi selitystä, joista todennäköisemmän mukaan kyseessä on lainaus venäjä sanasta smétit́ ’arvella, otaksua, huomata, käsittää’ (näin ainakin karjala lyydi vepsä).

Toisaalta on oletettu, että miettiä olisi yhdistettävä seur. sanoihin: viro mõõt (g. mõõdu) ’mitta’, mõõta ’mitata’, johd. mõtelda ’ajatella, miettiä, tuumia’, mõte ’ajatus, miete, tuuma’, liivi me̮tlə, mitlə, mütlə ’ajatella’, me̮tkəd (mon.) ’ajatus’, jotka on selitetty germaaninen-peräisiksi ← germaaninen *mēt-: muinaisnorja mát ’arviointi’, muinaisruotsi mat ’mitta’. Tällöinkin on yllä mainittu venäjä sana voinut vaikuttaa itämerensuomi sanueeseen.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmēttiä ’miettiä’
aunuksenkarjalamiettie, smiettie ’miettiä, tuumia’, karjala smiettie ’miettiä, ajatella; arvella, luulla’
lyydismiet́t́idä ’luulla, arvella’
vepsäsmet́ta ’sama merkitys’

pohjoissaame smietˈtât (inarinsaame) ’miettiä’ ← karjala.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

Esiintymistiheys

21 113 esiintymää · 8.0 / milj.

Suomi24
8.8
Sanomalehdet
7.8
Aikakauslehdet
7.9
Wikipedia
1.8
Reddit
6.4
Tekstitykset
2.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48 (hame), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: mietteitä 52 % · mietteet 19 % · miete 6 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iete

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Miete. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/miete