mu­kail­la

verbi/ˈmukɑi̯lːɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mu-kail-la (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 15 236. yleisin sana

Johdettu sanasta: muka

Merkitys

  1. sovittaa noudattamaan jotakin sääntöä, sopeutua johonkin rajoihin tai vaatimuksiin, jäljitellä

Esimerkkilauseet

Tuskin tarvinnee sanoa, että Runeberg, mukaillessansa Serbialaisten kertomustapaa, on runoelmiinsa luonut tuiki omituisen, kotimaisen hengen ja sisällyksen.
— Godenhjelm, Runous ja runouden muodot
mukailee hän sen vinkunaa.
— Kaarlo Hänninen, Arjak heimonsa viimeinen
Muissa töissään hän mukaili orgaanisia muotoja, kuten munia, lintuja, pesiä ja perhoskoteloita.
— Wikipedia: Barbara Hepworth

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan mukailla lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kirkko mukailee uusklassismin tyyliä, mutta se omaa myös vivahteita rokokoosta.
— Wikipedia: Aadolf Fredrikin kirkko
ISBN Gaspar jättiläinen, Allison Reed, Oscar Wilden tarinaa mukaillen kert.
— Wikipedia: Oscar Wilde

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan muka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 7 muuta kieltä

(murt. myös) ’sopiva, mukava, vertainen, samankokoinen; mielitietty, puoliso (Vermlanti)’

Vastineet sukukielissä (13 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmukkā ’mukaan’, mukahain ’mukava, hauska’, mukahua ’sopia, mukautua’
karjalamukah ’jnk mukaan, kanssa; jnk mukaisesti, jtak noudattaen, seuraten’, muka(h)ine ’mukainen, jnk jälkeinen, seuraava’, mukalen ’niin, siten, sillä tavalla, silleen’
lyydimugoińe ’sellainen, kaltainen, niin’
vepsämuge̮ińe, mugoińe, mugō(ńe), mugoi(t́t́e) ’sellainen’
vatja(vatjan Kukkosin murre) mukkā ’mukana, mukaan; myös; perään, myöten’
virorantamurt. muga ’myöten’ (ehkä ← suomi).

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

nenetsimaχā ’selkä’
enetsimáha
nganasanimóku
selkuppimōγ ’sama merkitys’
–(sijam.) kamassi bēgə̑l ’takana’
koibaalib´agal
matoribagam (+ yks. 1. p. poss.-suff.) ’takanani’
taigibagáda (+ yks. 3. p. poss.-suff.) ’takana’ (kantasamojedi *mə̑kå).

itämerensuomalaisen sanueen merkityskirjo näyttää selvästi pohjautuvan perusmerkitykseen ’taka(osa), jälki’ (vertaa myö-vartaloon johdoksineen), joka on samojedilaisella taholla konkreettinen ’selkä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

7 911 esiintymää · 3.0 / milj.

Suomi24
2.8
Sanomalehdet
3.4
Aikakauslehdet
6.1
Wikipedia
8.6
Reddit
6.9
Tekstitykset
0.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 67 (tulla)

Yleisimmät: mukaillen 61 % · mukailee 10 % · mukaileva 5 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin mukailla taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minämukailenmukailinolen mukaillutolin mukaillut
sinämukailetmukailitolet mukaillutolit mukaillut
hänmukaileemukailion mukaillutoli mukaillut
memukailemmemukailimmeolemme mukailleetolimme mukailleet
temukailettemukailitteolette mukailleetolitte mukailleet
hemukailevatmukailivatovat mukailleetolivat mukailleet
passiivimukaillaanmukailtiinon mukailtuoli mukailtu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämukailisinolisin mukaillut
sinämukailisitolisit mukaillut
hänmukailisiolisi mukaillut
memukailisimmeolisimme mukailleet
temukailisitteolisitte mukailleet
hemukailisivatolisivat mukailleet
passiivimukailtaisiinolisi mukailtu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinämukaile—
hänmukailkoonolkoon mukaillut
memukailkaamme—
temukailkaa—
hemukailkootolkoot mukailleet
passiivimukailtakoonolkoon mukailtu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämukaillenlienen mukaillut
sinämukailletlienet mukaillut
hänmukailleelienee mukaillut
memukaillemmelienemme mukailleet
temukaillettelienette mukailleet
hemukaillevatlienevät mukailleet
passiivimukailtaneenlienee mukailtu

Infinitiivit

1. infinitiivimukailla
1. inf. pitkä muotomukaillakseen
2. inf. inessiivimukaillessa
2. inf. inessiivi, passiivimukailtaessa
2. inf. instruktiivimukaillen
3. inf. inessiivimukailemassa
3. inf. elatiivimukailemasta
3. inf. illatiivimukailemaan
3. inf. adessiivimukailemalla
3. inf. abessiivimukailematta
3. inf. instruktiivimukaileman
4. infinitiivimukaileminen
5. infinitiivimukailemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippimukaileva
Passiivin 1. partisiippimukailtava
Aktiivin 2. partisiippimukaillut
Passiivin 2. partisiippimukailtu
Agenttipartisiippimukailema
Kieltopartisiippimukailematon

Riimit

-ukɑilːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Mukailla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/mukailla