nau­res­kel­la

verbi/ˈnɑu̯reskelːɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nau-res-kel-la (4 tavua) · 11 kirjainta · Suomen kielen 4 374. yleisin sana

Johdettu sanasta: nauraa

Merkitys

Esimerkkilauseet

Mä suulla syön. Mä sillä naureskelen. Suo, Herra, että hyvää puhelen.
— Zacharias Topelius, Luonnonkirja
Rykmentin komentaja ei ollut tavattavissa, sillä hän oli nyt divisionan esikunnassa, mutta sensijaan he saivat käsiinsä rykmentin lääkärin, joka heidät nähtyään aluksi naureskeli, vaikka samalla oli kummissaan.
— Olli Karila, Pelastus
Sundqvist oli huolissaan luonnosta ja tulevaisuudesta, vaikka samalla naureskelikin tuomiopäivän ennustajille, ja hän otti ekologiset teemat esille myös haastatteluissa.
— Wikipedia: Gösta Sundqvist

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan naureskella lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Magnus kuunteli, ja Oskar puhui, kumpaisenkin hilpeästi naureskellessa.
— Hall Caine, Tuhlaajapoika
Mikko koetti naureskella ja hyväksi tehdä.
— Santeri Alkio, Murtavia voimia
Huomattiin että Nyrkki-Sakari naureskeli pilkallisesti.
— Väinö Kataja, Maalaiskuvia I
Naureskelimme jutulle ajaessamme edelleen aukeata kohti.
— Kaarle Halme, Suurtekojen mies

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nauraa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Deskr.-onomat. sana (alkumuoto *nakra-); samantapaisia on muissakin kielissä, esimerkiksi hanti ńăχ(-) ’nauru, nauraa’. — suomi → pohjoissaame nawrotit (piitimensaame luulajansaame) ’nauraa (jklle), pitää pilkkanaan’, nawˈro ’pila, pilkka’, ? koltansaame nārra̮d ’pilkata’.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinennagrā ’nauraa’, nagro ’nauru’, nagruttā ’naurattaa’
karjalanakroa ’nauraa; ilkkua, kiusoitella; hylätä kihlakumppaninsa; vietellä, raiskata’ (Kal nauraa ’raiskata’ tästä), nakro ’nauru; leikki, pila; pilkka; naurun tai pilkan aihe; häpeä’, nakrattoa ’naurattaa’
lyydinagrada ’nauraa, laskea leikkiä, tehdä pilkkaa; raiskata’, nagr ’nauru’, nagrattada ’naurattaa’, nagroittelzetta ’nauraa, pilkata’
vepsänagrda ’nauraa’
vatjanagrā ’nauraa’, nagru ’nauru’, nagruttā(g) ’naurattaa’
vironaerda ’nauraa, pilkata’, naer (g. naeru) ’nauru, pila; pilkka’
liivinaʾgrə ’nauraa; pilkata’, ap-naʾgrə ’pilkata, häväistä; raiskata’, naʾggər ’nauru, pilkka’.

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

45 418 esiintymää · 17.3 / milj.

Suomi24
19.6
Sanomalehdet
16.3
Aikakauslehdet
7.0
Wikipedia
0.9
Reddit
24.6
Tekstitykset
2.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 67 (tulla)

Yleisimmät: naureskella 15 % · naureskelee 14 % · naureskeli 12 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin naureskella taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minänaureskelennaureskelinolen naureskellutolin naureskellut
sinänaureskeletnaureskelitolet naureskellutolit naureskellut
hännaureskeleenaureskelion naureskellutoli naureskellut
menaureskelemmenaureskelimmeolemme naureskelleetolimme naureskelleet
tenaureskelettenaureskelitteolette naureskelleetolitte naureskelleet
henaureskelevatnaureskelivatovat naureskelleetolivat naureskelleet
passiivinaureskellaannaureskeltiinon naureskeltuoli naureskeltu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänaureskelisinolisin naureskellut
sinänaureskelisitolisit naureskellut
hännaureskelisiolisi naureskellut
menaureskelisimmeolisimme naureskelleet
tenaureskelisitteolisitte naureskelleet
henaureskelisivatolisivat naureskelleet
passiivinaureskeltaisiinolisi naureskeltu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinänaureskele—
hännaureskelkoonolkoon naureskellut
menaureskelkaamme—
tenaureskelkaa—
henaureskelkootolkoot naureskelleet
passiivinaureskeltakoonolkoon naureskeltu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minänaureskellenlienen naureskellut
sinänaureskelletlienet naureskellut
hännaureskelleelienee naureskellut
menaureskellemmelienemme naureskelleet
tenaureskellettelienette naureskelleet
henaureskellevatlienevät naureskelleet
passiivinaureskeltaneenlienee naureskeltu

Infinitiivit

1. infinitiivinaureskella
1. inf. pitkä muotonaureskellakseen
2. inf. inessiivinaureskellessa
2. inf. inessiivi, passiivinaureskeltaessa
2. inf. instruktiivinaureskellen
3. inf. inessiivinaureskelemassa
3. inf. elatiivinaureskelemasta
3. inf. illatiivinaureskelemaan
3. inf. adessiivinaureskelemalla
3. inf. abessiivinaureskelematta
3. inf. instruktiivinaureskeleman
4. infinitiivinaureskeleminen
5. infinitiivinaureskelemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippinaureskeleva
Passiivin 1. partisiippinaureskeltava
Aktiivin 2. partisiippinaureskellut
Passiivin 2. partisiippinaureskeltu
Agenttipartisiippinaureskelema
Kieltopartisiippinaureskelematon

Riimit

-elːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Naureskella. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/naureskella