ran­ta­ma

substantiivi/ˈrɑntɑmɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ran-ta-ma (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: ranta

Merkitys

  1. (vanhahtava)ranta, rannikko

Esimerkkilauseet

Ihmeellisin kaikesta, mi näimme matkalla, Oli Barbarian rantama, jot' juuri kuljimme.
— Stewart Edward White, Arizonan öitä
Läksi lintu kotivaaran alta, koivu kaatui lahden rantamalta, jonka alla torpan lapset leikki, jota kuuli Maija, Liisa, Heikki.
— Eino Leino, Tuulikannel II
Sitä tavataan metsissä, alpiinisilla ruohikkomailla, hiekkadyyneillä, rannikon kosteikoilla, kivisillä rantamilla, viljelyalueilla ja jopa kaupunkialueilla.
— Wikipedia: Vekaluhtakana

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan rantama lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ne alkavat Pohjoisen jäämeren rantamilta ja loppuvat Kaspianmeren lähettyville.
— Jules Verne, Tsaarin kuriiri
Vapaus, sana meille soipa Vainon virsi kaikkivoipa, kauas kuulu, kauas kaiu, Suomen rantamilla raiu!
— Eino Leino, Kootut teokset III
Kaukaisen rantaman tavoin loittoni hänestä kaikki, mikä kuului elämään.
— Alvilde Prydz, Herön kartanon lapset
Levinneisyys Elää Välimeren rantamilla ja Lähi-Idässä, talvehtii Afrikassa.
— Wikipedia: Vaaleakiitäjä

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (germaaninen)
Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan ranta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lainalähde: ← germaaninen (kantaskandinaavi) *stranđa, vertaa nykyruotsi, muinaisruotsi, nykytanska, anglosaksi, englanti strand ’ranta, rannikko’, muinaisnorja strǫnd ’(esimerkiksi kilven) reuna; ranta’.

Johd:ia sanasta ranta ovat ilmeisesti myös suomi ranne (paikoin murt.) ’ranta; (esimerkiksi metsän, niityn) reuna; rinne’ karjala ranne ’sama merkitys’ (alkumuodoksi on myös esitetty kantaskandinaavi ntr.-muotoa *stranđes-); samoin suomi rante (: rantteen; Pohjanmaa Pohjois-Suomi ja Keski-Suomi) ’halonhakkuupaikka (tavallisesti pihan laidassa; Gan 1784 »täsä rantteella»)’ sekä ranne (: ranteen) tai rannet (: ranttehen) ’sama merkitys’ (suomi → pohjoissaame ranˈtig (luulajansaame) ’sama merkitys’). — On mahdollista, että itämerensuomalaisiin sanoihin on osittain vaikuttanut myös se (ilmeisesti edellisen yhteyteen kuuluva) germaaninen sanapesye, johon kuuluvat nykyruotsi, muinaisruotsi, nykytanska rand, nykysaksa Rand ’reuna, reunus, syrjä, laita jne.’, muinaisnorja rǫnd, keskialasaksa rant (katso rantu).

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenranta ’ranta’, rannikko; rantalain, rantolain ’rannikon asukas’
karjalaranta ’ranta; (kylän, esineen, vaatekappaleen) reuna, laita(osa), syrjä; taivaanranta; (ilman)suunta; seutu, tienoo; maa, maanääri, ‑kolkka’; rannikko ’(järven) ranta; (metsän) reuna’, rantautuo, rantavuo ’nousta rantavesiin (kala); laskea rantaan (alus); loppua, tulla tehdyksi tai valmiiksi’, rantalaine ’rannalla asuva; jnk seudun asukas’
lyydirand(e̮) ’ranta; reuna, syrjä, laita; kankaan hulpilo’
vepsärand (mon. randad) ’ranta; (E myös) alamäki’, keskivepsä randaĺińe, etelävepsä randhīńe ’rannalla tai (E) mäen alla asuva’
vatjaranta ’ranta, ääri’, rantalain ’rantalainen’
virorand (g. ranna) ’ranta, rannikko’, randlane, rannaline ’rannan tai rannikon asukas’
liivirānda ’ranta’, rāndali ’rannan asukas, liiviläinen’

Esiintymistiheys

1 295 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
2.1
Aikakauslehdet
2.1
Wikipedia
1.9
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: rantamilla 42 % · rantamaa 15 % · rantamille 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑntɑmɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rantama. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rantama