ran­ta­pen­ger

substantiivi/ˈrɑntɑˌpeŋːer/
Jaa

Yhdyssana: ranta + penger

Merkitys

  1. aaltojen kulutustyön aiheuttama rantamuodostelma, jossa erotetaan jyrkkä törmä, osittain veden peitossa oleva pengertasanne ja törmästä irtautuneiden maa-ainesten muodostama jyrkänparras

Synonyymit

Etymologia

ranta + penger

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bank
  • ranskaberge (f)

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Erotimme jo rannan suuret kuuset, nuottakodan, uimahuoneen, ja kun hevonen kohosi rantapenkereelle, niin siinä oli talomme ylenevän pellon perillä.
— Juhani Aho, Lastuja I-III
He istuutuivat rantapenkereelle sovittamaan luistimia jalkaansa, ja Helgan hypistellessä hihnojaan ajatteli Oskar: "En saa, en tahdo!" Mutta Helga katsoi häneen sellainen hymy huulillaan, joka tuntui kysyvän, ja seuraavassa hetkessä oli Oskar hänen edessään polvillaan, vapisevassa kädessään luistin ja ruskea puolisaapas.
— Hall Caine, Tuhlaajapoika
Se rakentaa yleensä patoja ja elää rantapenkereellä olevassa risuista, oksista, rungonpätkistä ja mudasta tehdyssä pesässä, jossa on kaksi kammiota ja jonka kulkuaukot ovat veden alla.
— Wikipedia: Kanadanmajava

Englanninkieliset vastineet

  • bank
  • mole

Esiintymistiheys

117 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.4
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivirantapenger
Genetiivirantapenkeren
Partitiivirantapengertä
Essiivirantapenkerenä
Translatiivirantapenkereksi
Inessiivirantapenkeressä
Elatiivirantapenkerestä
Illatiivirantapenkereeseen
Adessiivirantapenkerellä
Ablatiivirantapenkereltä
Allatiivirantapenkerelle
Abessiivirantapenkerettä

Riimit

-eŋːer

Kaikki riimit

Lähteet