ru­ho

substantiivi/ˈruho/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ru-ho (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 16 785. yleisin sana

Merkitykset

  1. tapetun, yl. ruoaksi tarkoitetun suolistetun eläimen ruumis raajoineenTeurastaja paloittelee nyljetyn ja puhdistetun ruhon.
  2. erit. roteva ihmisruumisPitkän istumisen jälkeen täytyy oikoa ruhoaan.
  3. (kuvaannollinen) massiivisen kookas alusValtamerilaivan mahtava ruho ylitti laiturin pituuden ja täytti käytännössä koko satama-altaan.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kolme poikoa pahalla, ruho yksi, rampa toinen, kolmas on perisokea.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
D'Arnotkin hämmästyi, sillä suorastaan mahdottomalta tuntui, että mies oli niin pian selviytynyt leijonasta niillä kehnoilla aseilla, jotka hänellä oli mukana, ja lisäksi kantanut valtavan ruhon vaikeakulkuisen viidakon läpi.
— Edgar Rice Burroughs, Tarzan apinain kuningas
Todisteita tästä ei ole, mutta ensimmäiset solmut tehtiin oletettavasti köynnöskasveista, jänteistä ja nahkasuikaleista, joita saatiin kuolleiden eläinten ruhoista, heinästä ja hiuksista.
— Wikipedia: Solmu

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan ruho lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Käsityökaluja käytettiin ehkä eläinten nahkojen leikkuuseen ja ruhojen paloitteluun.
— Wikipedia: Homo habilis
Ruho paloiteltiin, ja jokainen sai siitä leikata mieleisensä viipaleen rasvaa tai lihaa.
— Kaarlo Hänninen, Arjak heimonsa viimeinen
Törmässä ei ollut niin suurta koloa, että sen valtava ruho olisi siihen mahtunut.
— Charles G. D. Roberts, Ylämaan kansa
Yksi heistä talutti muulia, jolla oli selässään köytetty käärö ja kauriin ruho.
— Zane Grey, Rajaseudun sissit

Etymologia

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
eri tahoilla murt.
Vastineita
inkeroinen, karjala

Lähtökohta: ? ← germaaninen *χruza-, vertaa muinaisnorja hrør ’(kuollut) ruumis; romu, hylky, raunio’.

Tähän yhteyteen saattaa kuulua myös ryhä ’kyttyrä’ (katso tätä).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenruho ’vanha ja kelvoton (ihminen)’
karjalaruho ’(eläimen) ruho; (halv.) ihmisruumis’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • carcase
  • carcass

Esiintymistiheys

6 870 esiintymää · 2.6 / milj.

Suomi24
2.6
Sanomalehdet
2.9
Aikakauslehdet
3.2
Wikipedia
2.2
Reddit
2.4
Tekstitykset
2.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: ruhon 24 % · ruho 23 % · ruhot 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uho

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ruho. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ruho