sei­so­al­la

adverbi/ˈsei̯soɑlːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sei-so-al-la (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. seisoma-asennossa

Esimerkkilauseet

Henkilöiden ryhmitys oli huoneessa ennallaan: kuningas istumassa, de Saint-Aignan yhä nojallaan hänen tuoliaan vasten, d'Artagnan huolettomana seinävierellä, Manicamp jäykästi seisoalla.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II
Kun he näkivät isäntänsä seisoalla maassa, astuivat hekin maahan satulasta, Lips samalla tavoin ja nyt heidän keskuudessaan alkoi vilkas keskustelu, jossa paljon kyseltiin ja vastaeltiin.
— Georg Ebers, Sana
Tyttö asetettiin keskelle suurta pöytää, ja hänen maljansa juotiin seisoalla ja iloista, rivoa laulua hoilottaen.
— Frances Hodgson Burnett, Klorinda

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan seisoa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenseissa (prs. seison) ’seistä’
karjalaseisuo ’sama merkitys’, seisattoa ’pysäyttää; panna pystyyn, rakentaa; antaa seistä’
lyydišeižuda
vepsäsīšta, seišta
vatjase̮isa
viroseista (prs. seisan), eteläviro sais- ’seisoa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečuoǯˈǯot ’seisoa; pysyä’
–? mordva śt́ams ’nousta, ojentautua’
–? länsimari sənzem, itämari šińt́śem ’istua; seisoa’, länsimari sənzäm, itämari šińt́śam ’istuutua’
–? komi sid́źni̮ ’asettua jhk’
etelämansietelämansi tōńt́ś-, itämansi länsimansi tuńś- ’seisoa’, pohjoismansi tūśt- ’asettaa (seisomaan)’
itähantiitähanti li̮ńt́-, etelähanti t́ońt́-, pohjoishanti laś- ’sama merkitys’

Sanan äänneasussa on paljon horjuvuutta: alkumuoto on mahdollisesti ollut *saŋća-; osassa kieliä (saame mordva) on liudennus voinut vaikuttaa sanan sisältä sen alkuun (jolloin s- → ś-, mari vaihtelu s- ~ š- on joka tapauksessa säännötön); 1. tavun takavokaaliin viittaavat eteläviro, saame, mansi ja hanti, kun taas muiden osalta olisi oletettava etuvokaalia (itämerensuomi-saame vokaaliedustus on sama kuin balttilainen lainasanoissa heinä, reikä, seinä, seipi, seiväs).

Samaa juurta olevia sanoja

Riimit

-ɑlːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Seisoalla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/seisoalla