tai­ve

substantiivi/ˈtɑi̯ʋeˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: taipua

Merkitykset

  1. se kohta, josta jokin taipuu tai joka on taivuksissa; taite, polveke
  2. ihmisen tai eläimen nivelen kohdalla oleva pinta, joka on niveltä koukistaessa koukistussuunnan sisäpuolella muodostaen koveran kulman

Synonyymit

Etymologia

johdos, taipua, -e

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Hän partaalle vaiti kumartui, valoaalloilla katse ui; hänen povensa alla varmaankin kovin kaide kuumentui, ja raukeina liljat valkoiset käden taipeessa uneksui.
Eino Railo, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja
Seisokaa vaan hetkinen tuossa pöydän edessä, — juuri noin, — sen verran vaan että saan pään ja taipeen paperille"...
Jonas Lie, Pahuuden voimia
Lehtien valeruoti on pitkä, käsnäinen, piikkinen tai kirkkaan värinen; vaihtelevissa määrin ruodin kärjessä on taive.
Wikipedia: Vehkakasvit

Englanninkieliset vastineet

  • bend
  • flexure

Esiintymistiheys

1 879 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
3.8
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
3.1
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48, vokaalivaihtelutyyppi E

SijamuotoYksikkö
Nominatiivitaive
Genetiivitaipeen
Partitiivitaivetta
Essiivitaipeena
Translatiivitaipeeksi
Inessiivitaipeessa
Elatiivitaipeesta
Illatiivitaipeeseen
Adessiivitaipeella
Ablatiivitaipeelta
Allatiivitaipeelle
Abessiivitaipeetta

Riimit

-ɑiʋe

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet