tin­ka

substantiivi/ˈtiŋkɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tin-ka (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

  1. kiista, väittely; vaikeus, tenä, hätä, pula; sopimus määräajoin toimitettavasta maidosta, voista tms., tinki; sovittu työsuoritus, urakka

Esimerkkilauseet

Nora makasi ja nyyhkytti ääneen, ja sitä levollisesti katsellen istui Tinka.
— Björnstjerne Björnson, Liput liehumassa
Koko ajan jatkoivat Verona ja Kenneth Escott pitkiä tieto-opillisia mietelmiänsä; Ted oli epäsuosioon joutunut napisija; ja Tinka, yksitoistavuotias, pyysi lupaa käydä elävissä kuvissa kolme kertaa viikossa, »niinkuin kaikki muut tytöt».
— Sinclair Lewis, Babbitt
Ruotsin hallitus oli vuonna 1700 kehottanut käyttämään jotain nopeaa hälytystapaa, kuten vaikkapa tulimerkkejä, jotta tieto vihollisen saapumisesta olisi voitu ilmoittaa vielä viime tingassakin.
— Wikipedia: Sarkasota

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tinka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Se olikin viime tingassa, sillä raivostunut eläin oli melkein saavuttanut heidät.
— Charles G. D. Roberts, Aarniometsän sydän
Valkohammas hypähti syrjään ehtien viime tingassa pelastua iskusta.
— Jack London, Susikoira
Mutta minä vain olen päättänyt seistä paikallani silloinkin kun jo on viimeinen tinka."
— Irmari Rantamala, Turman talo
Viimeisessä tingassa Otto hyppäsi kääseihin ja asettui ristiriitaisin tuntein Iisun viereen.
— Kaarle Halme, Kyläraittien kuningas

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (kantaskandinaavi)

Lainalähde: ← kantaskandinaavi (germaaninen) *þinga, vertaa muinaisnorja, muinaisruotsi þing ’kokous; käräjät; asia, esine’, nykyruotsi ting ’olio, esine, asia; käräjät’, englanti thing, muinaisyläsaksa ding, nykysaksa Ding ’sama merkitys’; muinaisnorja, muinaisruotsi þinga ’pitää käräjiä, käsitellä; tilata; tingata’, nykyruotsi tinga ’tilata’, muinaisyläsaksa dingōn, nykysaksa dingen ’palkata, pestata; vuokrata; tinkiä’. — pohjoissaame digˈge (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’käräjät; (N myös, In Ko vain) riita, kina’ ← skandinaavinen tai ehkä osittain suomi. — Katso erikseen tinki.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

2 393 esiintymää · 0.9 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
2.1
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
0.5
Reddit
1.1
Tekstitykset
1.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi G

Yleisimmät: tinka 42 % · tingassa 34 % · tinkaa 21 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iŋkɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tinka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tinka