tuk­ko

substantiivi/ˈtukːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tuk-ko (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 5 949. yleisin sana

Merkitykset

  1. yhdessä pidetty nippu tai kimppu heiniä, karvoja tms.
  2. jokin jolla tukitaan

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Päästä Luoja, päästä luonto, Päästä päällinen Jumala, Päästä miehet miekkoinensa, Laivakunnat lastinensa, Suurilta sotatiloilta, Miesten murhalainehilta; Jou'u päästö päästämähän, Ahinko avoamahan, Yks' on päivä miehen päätä, 10 Tunti tukkoa urohon!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Loukkuihin pantiin syötit ja ne viritettiin; intiani aina lopuksi asetti loukun liipasimelle tukon sammalia, joihin hän tipautti hajulumoa, ynnä hivutti jonkun pisaran kumpaankin mokkasiiniinsa.
— Ernest Thompson Seton, Rolf salolla
Yhdessä vaiheessa hän kokeili kuvanveistoa, tosin sillä seurauksella, että viemäri meni tukkoon ja se piti räjäyttää dynamiitilla.
— Wikipedia: Margit Sandemo

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tukko lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Oopperan orkesterin jäsenet panivat siistit tuumansa tukkoon murhatakseen minut sieltä ulos tullessani.
— Jean-Jacques Rousseau, Tunnustuksia
Ota hevosen jouhea, ja sido ne kaikki tällä langalla yhteen ja pistä tukko salaa Suson kengän kärkeen.
— Maiju Lassila, Pirttipohjalaiset
Jos hänen tukkansa olisi ollut runsaampi, olisi hän kiskaissut isomman tukon.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II
Ja lopulleen kävi sekin aika, jona Päivälehti oli tuomittu olemaan suu tukossa.
— Väinö Kataja, Kulmuja I

Etymologia

1tukko1 – pieni erä, kimppu, nippu; lehtikerppu

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
laajalti murt.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja

Saattavat olla samaa alkuperää kuin s.v. tukkia main. sanat. — karjala tai suomi → turjansaame tokka ’pensas, pehko; häpykarvat; (Friis) kimppu’; nuorempia lainoja pohjoissaame dukˈkâ ’lintuparvi’, inarinsaame tukko ’kimppu, nippu’ (← sm) ja koltansaame tukkă (kildininsaame) ’selkäsiima; pieni joukko tai lauma; tukku’ (← karjala). suomi → nykyruotsi murt. Suomi tokko ’kimppu, nippu’; karjala → venäjä murt. túkač, tukáč ’olki-, vilja- tai pellavakimppu’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentukku ’(liinasta kääritty) mytty’
karjalatukku ’keko, kasa; nippu, kimppu; joukko’, tukussa ’kasassa, nipussa, koossa’, tukuta ’kerätä kokoon, koota yhteen; kasata’
lyydituk ’kasa, läjä’, tukuta ’kerätä kokoon’
vepsätuk ’kimppu, nippu; kokkare, paakku’
vatja(Tsv) tuk ’heinä- tai olkitukku; tupsu’, tukitta ’korjata nipuiksi’.

Samaa juurta olevia sanoja

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentukka, tukistā
karjalatukka, tukistoa ’tukistaa’
lyydituk ’hius’
vepsätuk ’hius’, tukad ’hiukset, tukka’
vatjatukke̮, tukka ’töyhtö’
virotukk (g. tuka) ’otsatukka’, (Wied) tukistada ’tukistaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

koltansaamekoltansaame to´kkĕ ’hevosenharja, töyhtö’, kildininsaame tokk ’(kissan tai koiran) niskakarvat’ (voi olla myös vanha laina ← itämerensuomi).

pohjoissaame dukˈke ’hiustupsu’ ← suomi.

2tukko2 – tuke; haavaside

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tukkia yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Vertaa tukahtua.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentukkia, tukata ’tukkia’, tuketa ’peittää’
karjalatukkie ’tukkia’, tuke ’tukko’
vatja(August Ahlqvistin aineistosta) tukkān (prs.) ’tukin’
viro(Wied) tukkida ’sulloa, tunkea; koettaa tunkeutua, pakkautua’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • wisp
  • tussock

Esiintymistiheys

29 671 esiintymää · 11.3 / milj.

Suomi24
12.3
Sanomalehdet
5.9
Aikakauslehdet
2.9
Wikipedia
0.5
Reddit
3.6
Tekstitykset
12.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: tukkoon 44 % · tukossa 37 % · tukkona 7 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ukːo

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tukko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tukko