hau­ko­tus

substantiivi/ˈhɑu̯kotus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hau-ko-tus (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: haukottaa

Merkitys

  1. väsymykseen tai kyllästymiseen yhdistetty refleksi, joka pakottaa syvään hengitykseen suun kautta

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Serkkuni, sisään tultuaan, pysähtyi tuokioksi sulhasensa eteen, peitti suunsa kätösellään, haukotusta salatakseen, ja huokasi hiljaa.
— Cornelia Lewetzow, Kertoelmia
Kuuma päivä, seisoskeleminen ja varsinaisen toimen puute on alkanut raukaista enimpiä kokouksessa olijoita, ja yleisenä tunnussanana haukotuksien lomassa on: huhhuh, kyll on kuuma!
— Kalle Kajander, Kunnanmiehiä
Tämä voi johtua siitä, että haukotus aktivoi vahingoittumattomia, tahdosta riippumattomia yhteyksiä aivojen ja selkäytimen välillä.
— Wikipedia: Haukottelu

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan haukotus lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Furneaux tukahdutti haukotuksen, "Shakaalin olemme saaneet kiinni", sanoi hän.
— Louis Tracy, Musta kissa
Poika vain makaili tuvan sängyssä selällään ja haukotustensa lomasta vastaili: Enkä viitsi.
— Urho Karhumäki, Elotalkoot ynnä muita pakinoita
Vielä pitkä haukotus, ja hengitys alkoi käydä rauhalliseksi, tasaiseksi nukkuvan hengitykseksi.
— Hjalmar Bergman, Hänen armonsa testamentti
Lähetystöneuvos Haahka nosti käden suulleen salatakseen haukotustaan.
— Vilho Helanen, Kolme laukausta yössä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan haukotella yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhaikoitella ’haukotella’, haikoittā ’haukottaa’, haikoitus, haikutos ’haukotteleminen, haukotus’
karjalahaikko ’haukotus’, haikoittoa ’haukottaa, haukotuttaa’, haikoitella, haikossella ’haukotella’
lyydihaikostazeta ’haukotella (kerran)’, haikosteltaze ’haukotella (jatkuvasti)’, haikostoittada ’haukotuttaa’
vepsähaikostadekse ’haukotella’, haikostoitta ’haukotuttaa’
vatjaaigute̮lla, aikote̮lla ’haukotella’, (vatjan Kukkosin murre) haikuttā ’haukotuttaa’, haikutella ’haukotella’
virohaik (g. haigu) ’haukotus’ (murt.), haigutada, eteläviro haagutada ’haukotella’, haigutus ’haukotus’

(karjala → venäjä murt. hájkat́ ’haukotella’ Muotojen levikistä päätellen vartalo haikko- on itämerensuomalaisissa kielissä alkuperäisempi kuin haukko-, joka saattaa olla sanueen haukata (katso tätä), haukkoa vaikutusta.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.yawn, yawning
  • ruotsigäsp, gäspning
  • ranskabâillement
  • venäjäзевок
  • esp.bostezo
  • virohaigutus

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • oscitance
  • oscitancy
  • yawn
  • yawning

Esiintymistiheys

1 625 esiintymää · 0.6 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: haukotus 83 % · haukotuksen 6 % · haukotusta 4 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑukotus

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Haukotus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/haukotus