ka­ma

substantiivi/ˈkɑmɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ka-ma (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 2 791. yleisin sana

Merkitykset

  1. (puhekieltä)rompe, roju
  2. (puhekieltä)huumeet
  3. Volgan sivujoki

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Sitten hän otti viikatteen, sirpin ja kassaran, sitoi ne yhteen ja ripusti läävän oven kamanaan.
— Johannes Häyhä, Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5 Kesäaskareet
Kaksi korkealaitaista, syvälle kovertuvaa rekeä, setolkkaruplien äännähdellessä äkkinäisin nykäyksin, lähestyy huojahdellen nietosten harjoja pitkin, täytenään monenlaista kamaa ja tarvekalua.
— Lauri Haarla, Ritvalan ilovalkeat
Nykyaikaiset eurooppalaiset sirpit ovat kaarevateräisiä, itämaiset sirpit, esimerkiksi japanilainen kama, viikatteen tapaan suorateräisiä.
— Wikipedia: Sirppi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kama lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kaupunki sijaitsee Kaman sivujoen Belajan kolmen lähdejoen yhtymäkohdassa.
— Wikipedia: Ufa
Sinne tulee niin paljon kamaa, että kantajina olevat intiaanit eivät voi hoitaa sitä.
— Jack London, Kultaa ja kuntoa
Ongajoki saa alkunsa Kaman alueelta ja virtaa kaupungin läpi pohjoiseen.
— Wikipedia: Kama (Fukuoka)
Blessed rebornissa saa kamaan sattumanvaraisesti - damage sekä aseen.
— Wikipedia: Conquer Online

Etymologia

1kama1 – tarpeeton tavara, roju; huonokuntoinen, heikko, sairas (eläin tai ihminen); (slangissa:) huume

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Slangissa
1910 lähtien
Levinneisyys
et. länsimurteet

vertaa viro murt. kama ’meressä ajelehtiva risu, lastu, puuntynkä tms.’.

Onomat.-lähtöinen sana, johon vertaa alkuosaltaan s.v. kampe ja kampsu1 mainittuja sanoja.

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

kama ’tavara, rihkama, romu; varuste; huume’; myös gama

murresana, jonka yhteyteen kuuluvat myös kamppeet ja kampsut.

Johdoksia: kamikset, kamitsut ’tavarat, välineet’

2kama2 – kelvottomaksi kuivunut, kovettunut aine, jäätynyt (vaate)

Levinneisyys
murt. hajat.
Vastineita
karjala
Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakamakka, ‑o, kamie ’kova ja epätasainen (maa)’, kameutuo ’koveta; kimpaantua’

. Vertaa kämä1.

Samaa juurta olevia sanoja

3kama3 – olla kamassaan ’kunnossa, terveenä, voimissaan, järjissään’

Levinneisyys
laajalti et. itämurteet
Vastineita
karjala, vepsä, viro

Deskr. sanoja, vertaa kampsakka.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakamie ’ketterä, virkku’, kamakka ’vanttera’
vepsäkamaduda ’lihoa’
viromurt. kama, kamu ’voima; lihavuus, pulleus’.

Samaa juurta olevia sanoja

4kama4 – kuuluva, kolkko (ääni)

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kamahtaa yhteydessä
Vastineita
karjala

Onomat. sanoja, vertaa komahtaa, kumata.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakamahtoa ’kumahtaa, komahtaa’, kamahuttoa ’kamauttaa’, kamata, kamissa ’komista, kolista, peuhata’, kamakka, kamu ’kolina, meteli; riita; kiire’, kamuta ’kolistella; riidellä, meluta’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • thingmabob
  • stuff
  • odds and ends
  • Kama

Esiintymistiheys

83 267 esiintymää · 31.7 / milj.

Suomi24
28.7
Sanomalehdet
7.5
Aikakauslehdet
4.7
Wikipedia
5.3
Reddit
61.9
Tekstitykset
95.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

Yleisimmät: kamaa 55 % · kamat 19 % · kama 7 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑmɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kama. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kama