sot­ku

substantiivi/ˈsotku/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sot-ku (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 3 715. yleisin sana

Johdettu sanasta: sotkea

Merkitykset

  1. aineksiltaan epämääräinen sekoitettu mössö, seos
  2. sekaisin mennyt kohta tai asia, epäselvyysTässä on jotain sotkua.
  3. epäjärjestys
  4. (armeijaslangia) sotilaskotisotkun munkit
  5. (lempinimi) bööminpaimenkoira

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ja se, mikä eilen maata pannessa oli ollut hämärää ja häilyvää ja tunne-sotkuista, oli nyt niin järki-selvää kuin päivä sinisen meren yllä ja niin vankkaa ja järkähtämätöntä kuin kallio, jota hän lyhyin, nasevin askelin asteli ladosta tupaan.
— Juhani Aho, Omatunto
Annikki hyväniminen, joutui sotkut sotkemassa, vaattehet viruttamassa, päässä portahan punaisen, nenässä utuisen niemen; ylähällä päivä paistoi, alahalla aallot välkkyi.
— Eino Leino, Kalevala näyttämöllä
Kauris on varovainen eläin, joten pienetkin rasahdukset, äänet, liikkeet tai metsästäjän aiheuttama "sotku" saattavat saada sen muuttamaan suuntaa.
— Wikipedia: Metsästys ajavan koiran avulla

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan sotku lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Täällä työskenteli Nancy ja noin puoli tusinaa miehiä henkensä edestä selvittääkseen sotkun.
— Jack London, Elsinoren kapina
Hän oli itse jo hiukan järjestellytkin, mutta pahin sotku oli jäänyt ennalleen.
— Gustav Frenssen, Klaus Hinrich Baas
Syntyy sotkua omissa naakeleissa, jos juoksentelee toisten naakeleilla heidän nuoriansa selvittelemässä!
— Volter Kilpi, Pitäjän pienempiä
Tämä on nyt jo sellaista sotkua, että tyhjillä rattaillahan tästä juuri pääsee.
— Maila Talvio, Kurjet

Etymologia

1sotku1 – sekasotku, sekaannus

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sotkea yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensotkia ’sotkea, sekoittaa; tahria; survoa pyykkiä’, sotkīssa ’sotkea, tahria’
karjalasotkie ’sekoittaa, hämmentää; vaivata (taikinaa, savea), kirnuta; survoa pyykkiä; polkea, tallata; rämpiä; liata, tahria’, sotku ’sotku, sekoittaminen’
lyydisot́kida ’sotkea, sekoittaa (esimerkiksi taikinan juurta)’
vepsäsot́kta ’sotkea (savea); alustaa (taikinaa)’
vatjase̮tke̮a ’alustaa taikinaa’, se̮tkoa ’sotkea, sekoittaa’
virosõtkuda ’alustaa (taikinaa); polkea, tallata; sotkea savea’
liivisuotkə (prs. suotkūb) ’sotkea, polkea; alustaa taikinaa’

(suomi, karjala → pohjoissaame murt. soaŧˈkât (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’alustaa taikinaa (Lu N In Kld); survoa pyykkiä (Ko)’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

–?? komi sutški̮ni̮ ’survaista, pistää (neulalla); lyödä’, sutšni̮ ’tunkeutua sisään (neula, piikki)’

. Mahdollisesti deskr. sana, ja komi voi olla myös muuta alkuperää.

Samaa juurta olevia sanoja

2sotku2 – sotilaskoti

Alkuperä
Lyhentymä
Sanakirjassa
Käsitellään sanan sota yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi, saame ja 2 muuta kieltä

Lyhentymä sanasta sotilaskoti.

(olla)

Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensota ’sota’
karjalasota ’sama merkitys’, pohjois- eli vienankarjala sotie ’sotia’
vatjase̮ta ’sota’, se̮tia ’sotia’
virosõda ’sota’, sõdida ’sotia’
liivisuodā ’sota’

(muinaisnorja (run.) sóta ’taistelu’ luultavasti ← suomi)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

saamečuđđe ’vainolainen’ (pohjoissaame soatte (luulajansaame inarinsaame) ’sota’ ← suomi)
ersämordvaersämordva śudoms, mokšamordva śudəms ’manata, kirota’
länsimarilänsimari šuδalam ’kirota, manata; sättiä’, šuδem ’kirota, manata’

. Sanalle esitetty arjalainen alkuperä on epätodennäköinen.

Sana on joko kota sanan mon. sisäpaikallissijoista kotiin, kodissa, kodista, karjala kod́ih, koissa, koista, vepsä kod́he, kod́iš jne. (alkup. merkitys ’kotaryhmään, -ässä, ‑ästä’) kehkeytynyt uusi nominatiivi tai kota sanan johd. ← *kotei̯ ’kodallinen asuinpaikka’. Edellistä oletusta näyttävät tukevan suomi kotia ’kotiin’ todennäköisesti ← *kotijak (siis kota sanan mon.-vart. muoto, vertaa liivi yks.-vart. kuodāi ’sama merkitys’ ← *kotajak) sekä seuraavat eteläsaame muodot: eteläsaame goåd´ede, goåd´ere, inarinsaame kōđīid ’kotiin’ mon. ill., kōđijn ’kotona, kodissa’ mon. lok. sanasta koati ’kota’, jälkimmäistä sellaiset yhdyssanat kuin kotieläin, ‑maa, ‑vävy (karjala, lyydi kodavävü, vepsä kodavävu, inarinsaame koat-vivva), joiden alkuosa koti- edellyttänee *‑ei̯-loppuista johdosta samoin kuin esimerkiksi lehmisavu, sotisopa ym. samanlaisten alkuosa.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkoti ’koti, talo, asuinrakennus’
karjalakot́i, ‑d́-
lyydikod́i ’sama merkitys’
vepsäkod́i ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus sota.

Englanninkieliset vastineet

  • tangle
  • muddle
  • cockup
  • mess-up
  • entanglement
  • jumble
  • hassle
  • gallimaufry

Esiintymistiheys

56 362 esiintymää · 21.5 / milj.

Suomi24
18.5
Sanomalehdet
33.7
Aikakauslehdet
5.3
Wikipedia
1.8
Reddit
20.0
Tekstitykset
62.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: sotku 22 % · sotkua 17 % · sotkun 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-otku

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sotku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sotku