- Alkuperä
- Lainasana (iranilainen)
- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan suoja yhteydessä
- Vastineita
- karjala, saame, länsimari, udmurtti, komi
Lähtökohta: ← iranilainen, vertaa persia sāya, pehlevi sāyag ’varjo, suoja’, muinaisintia chāyā́ ’varjo, kuvajainen’.
Vanhoina vastineina voivat edelleen tulla kyseeseen
Toisenlaista alkuperää on itämerensuomi-saame sanoille esitetty balttilainen kielistä (*stōje- v:stä *stā- ~ *stō- ’seistä’; 2. tavun vokaalin kannalta rinnastus on ongelmallinen).
Katso myös suoja2.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | suoja ’suoja, suojus, turva; (mon. suojat) rakennukset, asumukset; suojaisa, tyyni’, suojata ’viedä suojaan, korjata talteen; pitää suojassa, puolustaa, suojella, varjella, hoitaa; kätkeä, piilottaa; varata, panna säästöön’, suojo ’tuulensuoja’ |
|---|
(suomi suojella → pohjoissaame suoggjâlit (inarinsaame) ’suojella’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | suoggje ’suoja, peite (N); tuulensuoja, suojapuoli’ (ellei vanha itämerensuomi laina). |
|---|
Vertailukohtia
| länsimari | länsimari šaj- ’taka-’: šajkə̑ ’taakse’, itämari šoj-: šojt́ś, šojə̑ltš ’takaa’, šojlan ’myöhemmin’, šöštem ’varjostaa’ |
|---|---|
| udmurtti | saj ’varjo, suoja, suojapaikka; viileys’ |
| komi | saj ’suoja, paikka jnk takana’: saji̮n ’takana’ (→ itähanti säj, etelähanti pohjoishanti saj ’suoja, varjo; taka-; väliseinä, uudin’, pohjoismansi (Bernát Munkácsin aineistosta) saj ’taka-, syrjäinen paikka’) |
joiden lähtömuoto on *sajᴈ (samanlaisia äännesuhteita myös s.v. suola); nämä edelleen mahdollisesti