ki­lo

erisnimi, substantiivi/ˈkilo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ki-lo (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 1 310. yleisin sana

Merkitykset

  1. auringonsäteiden heijastusAuringon kilo loisti jääkentillä niin, että lumisokeuden uhka oli ilmeinen.
  2. (arkikieltä)kilogrammaOstin kilon jauhoja.
  3. (tietotekniikka)kilotavu, 1024 tavuaKoneeseen valittu 128 kilon muisti osoittautui liian pieneksi.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Ostettu herra R———ltä, kirjailijalta, Akatemian jäsenen herra N———n koottuja teoksia käsittelevä kriitillinen tutkielma, 10 fr, sitäpaitsi 50 naulaa kivihiiliä ja 2 kiloa kahvia.
— Henri Murger, Boheemielämää
Auto, tuhansia kiloja painava matkustajavaunu, Jaggernaut, joka on kuljettanut toistakymmentä henkeä, on varmaan vierinyt sen ylitse kuin hirmuinen jyrä.
— Joel Lehtonen, Rai Jakkerintytär
Hintamerkintäasetuksen kuudennen pykälän mukaan tuotteessa, jossa on alennustarra, pitäisi näkyä myös uusi alennettu hinta ja yksikköhinta eli kilo -, litra - tai kappalehinta.
— Wikipedia: Viimeinen käyttöpäivä

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kilo lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Poikain rajattomaksi iloksi hyppi noin puolentoista kilon painoinen kala kuivilla.
— Kaarlo Hänninen, Kolme partiopoikaa Lapin erämaissa
Ulkonäkö ja koko Amia voi kasvaa metrin mittaiseksi ja painaa seitsemän kiloa.
— Wikipedia: Amia
Harriet nosteli viiden kilon painoja tarmokkaasti.
— Amalia Toivonen, Kansalainen X
Otin rannalta ehkä sata kiloa painavan kiven käsiini ja heitin sen veteen.
— Alfred Emil Ingman, Latvasaaren kuninkaan hovilinna

Etymologia

1kilo1 – painomittojen yksikkö metrijärjestelmässä, kilogramma

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: kilo)

Lainalähde: ← nykyruotsi kilo = saksa, ranska jne. kilo, lyhentymä muodosta kilogram, jonka alkuosana on kreikka khílioi ’1000’.

(→ karjala kilo ’sama merkitys’)

2kilo2 – auringon säteiden heijastus

Vanhin tieto
Johan Abrahaminpoika Frosterus, 1764
Levinneisyys
Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi
Vastineita
karjala

Todennäköisesti deskr. alkuperää, voivat alkuaan olla yhteydessä kileä sanaan, katso tätä, vertaa myös kilkostaa.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakilo ’auringon säteiden heijastus’, kilostoa ’kimaltaa, loistaa, pilkottaa, sarastaa’, kilottoa ’hohtaa, kimmeltää, kilottaa’, kiletteä ’kilottaa, välkkyä’, kilie: kiliesti tširitteä ’kirkkaasti paahtaa (aurinko)’.

Tähän on yhdistetty myös kilo (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset.; Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa) ’ruska-aika, jolloin puiden lehdet ovat keltaisina ja varisevat’.

3kilo3 – hapan (esim. omena, maito); happo

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
lounaismurteet Satakunta Etelä-Häme
Vastineita
viro

Liittynee merk:n ’pistävä (maku)’ kautta kileä sanaan, katso tätä, vertaa myös kilju. — suomi → pohjoissaame gilˈlasit (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’kypsyä, paistua vähän; tulehtua (iho); (Lu) hapata (liha tai kala lämpimässä); (In Ko) haurastua (nahka tulen paahteessa)’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

viromurt. kile: kaera-kile ’hapan kaurapuuro tai ‑kiisseli’, kiliseda, kilastada ’hapantua’, kila, kilgas (g. kilka) ’pistävän hapan’.

4kilo5 – kiima

Alkuperä
Lainasana (ruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kili yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro
  1. suomikili
  2. ruotsivertaa nykyruotsi (vanh.) kille, killa, murt. kille, kilu ’vohla; pieni poika’ = nykynorja kidla, nykynorja, nykyruotsi myös killing, kidling ’vohla’

luulajansaame killik, tjillik ’vohla’ ← skandinaavinen. Ainakin osittain samaa lähtöä voi olla myös itämurteet kilu, kilo, kili ’kiima’, jos voidaan olettaa, että sillä on alkuaan viitattu nimenomaan vuohen kiimaan.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkili, kiloi ’vuohi’
karjalakili ’kili, vohla’
viro(murt. ja run.) kile, kilu ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

5kilo6 – pieni kala

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kilkki yhteydessä
Vanhin tieto
Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen, 1917
Vastineita
karjala, vatja, viro

Deskr. sanoja, merk:n suhteen vertaa sirkka1 ’heinäsirkka; merisiira; pieni kala’. — suomi (kaakkoismurteet), karjala kilkki ’säilykekala, anjovis’ ← venäjä (mon.) kíĺki ’sama merkitys’ ← viro kilu(silk), katso kilohaili.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

–? inkeroinen kilkki ’(tuore) kilohaili’ (tämä mahdollisesti ← venäjä, katso alempaa)
karjala(aunuksenkarjala) kiloi, kilu ’pieni siika’
vatjatšilttši ’heinäsirkka’
virokilk ’sama merkitys’, merekilk ’merisiira’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.sunglint
  • ruotsisolblänk, solglitter
  • virohelendus, helk, kiirgus, sära

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • kilo
  • kilogram
  • key
  • sunglint

Esiintymistiheys

223 019 esiintymää · 85.0 / milj.

Suomi24
86.6
Sanomalehdet
108.6
Aikakauslehdet
109.8
Wikipedia
47.3
Reddit
51.0
Tekstitykset
58.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kiloa 48 % · kilon 17 % · kilo 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ilo

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kilo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kilo