kilo
erisnimi, substantiivi/ˈkilo/ki-lo (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 1 310. yleisin sana
Merkitykset
- auringonsäteiden heijastusAuringon kilo loisti jääkentillä niin, että lumisokeuden uhka oli ilmeinen.
- (arkikieltä)kilogrammaOstin kilon jauhoja.
- (tietotekniikka)kilotavu, 1024 tavuaKoneeseen valittu 128 kilon muisti osoittautui liian pieneksi.
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Ostettu herra R———ltä, kirjailijalta, Akatemian jäsenen herra N———n koottuja teoksia käsittelevä kriitillinen tutkielma, 10 fr, sitäpaitsi 50 naulaa kivihiiliä ja 2 kiloa kahvia.Auto, tuhansia kiloja painava matkustajavaunu, Jaggernaut, joka on kuljettanut toistakymmentä henkeä, on varmaan vierinyt sen ylitse kuin hirmuinen jyrä.Hintamerkintäasetuksen kuudennen pykälän mukaan tuotteessa, jossa on alennustarra, pitäisi näkyä myös uusi alennettu hinta ja yksikköhinta eli kilo -, litra - tai kappalehinta.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kilo lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Adjektiivit
Poikain rajattomaksi iloksi hyppi noin puolentoista kilon painoinen kala kuivilla.Ulkonäkö ja koko Amia voi kasvaa metrin mittaiseksi ja painaa seitsemän kiloa.Harriet nosteli viiden kilon painoja tarmokkaasti.Otin rannalta ehkä sata kiloa painavan kiven käsiini ja heitin sen veteen.Etymologia
1kilo1 – painomittojen yksikkö metrijärjestelmässä, kilogramma
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: kilo)
Lainalähde: ← nykyruotsi kilo = saksa, ranska jne. kilo, lyhentymä muodosta kilogram, jonka alkuosana on kreikka khílioi ’1000’.
(→ karjala kilo ’sama merkitys’)
2kilo2 – auringon säteiden heijastus
- Vanhin tieto
- Johan Abrahaminpoika Frosterus, 1764
- Levinneisyys
- Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi
- Vastineita
- karjala
Todennäköisesti deskr. alkuperää, voivat alkuaan olla yhteydessä kileä sanaan, katso tätä, vertaa myös kilkostaa.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | kilo ’auringon säteiden heijastus’, kilostoa ’kimaltaa, loistaa, pilkottaa, sarastaa’, kilottoa ’hohtaa, kimmeltää, kilottaa’, kiletteä ’kilottaa, välkkyä’, kilie: kiliesti tširitteä ’kirkkaasti paahtaa (aurinko)’. |
|---|
Tähän on yhdistetty myös kilo (Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset.; Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa) ’ruska-aika, jolloin puiden lehdet ovat keltaisina ja varisevat’.
Samaa juurta olevia sanoja
3kilo3 – hapan (esim. omena, maito); happo
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- lounaismurteet Satakunta Etelä-Häme
- Vastineita
- viro
Liittynee merk:n ’pistävä (maku)’ kautta kileä sanaan, katso tätä, vertaa myös kilju. — suomi → pohjoissaame gilˈlasit (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’kypsyä, paistua vähän; tulehtua (iho); (Lu) hapata (liha tai kala lämpimässä); (In Ko) haurastua (nahka tulen paahteessa)’.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| viro | murt. kile: kaera-kile ’hapan kaurapuuro tai ‑kiisseli’, kiliseda, kilastada ’hapantua’, kila, kilgas (g. kilka) ’pistävän hapan’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
4kilo5 – kiima
- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kili yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, viro
- suomikili
- ruotsivertaa nykyruotsi (vanh.) kille, killa, murt. kille, kilu ’vohla; pieni poika’ = nykynorja kidla, nykynorja, nykyruotsi myös killing, kidling ’vohla’
luulajansaame killik, tjillik ’vohla’ ← skandinaavinen. Ainakin osittain samaa lähtöä voi olla myös itämurteet kilu, kilo, kili ’kiima’, jos voidaan olettaa, että sillä on alkuaan viitattu nimenomaan vuohen kiimaan.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kili, kiloi ’vuohi’ |
|---|---|
| karjala | kili ’kili, vohla’ |
| viro | (murt. ja run.) kile, kilu ’sama merkitys’ |
Samaa juurta olevia sanoja
5kilo6 – pieni kala
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kilkki yhteydessä
- Vanhin tieto
- Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen, 1917
- Vastineita
- karjala, vatja, viro
Deskr. sanoja, merk:n suhteen vertaa sirkka1 ’heinäsirkka; merisiira; pieni kala’. — suomi (kaakkoismurteet), karjala kilkki ’säilykekala, anjovis’ ← venäjä (mon.) kíĺki ’sama merkitys’ ← viro kilu(silk), katso kilohaili.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| – | ? inkeroinen kilkki ’(tuore) kilohaili’ (tämä mahdollisesti ← venäjä, katso alempaa) |
|---|---|
| karjala | (aunuksenkarjala) kiloi, kilu ’pieni siika’ |
| vatja | tšilttši ’heinäsirkka’ |
| viro | kilk ’sama merkitys’, merekilk ’merisiira’. |
Samaa juurta olevia sanoja
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.sunglint
- ruotsisolblänk, solglitter
- virohelendus, helk, kiirgus, sära
Hierarkia
Englanninkieliset vastineet
- kilo
- kilogram
- key
- sunglint
Esiintymistiheys
223 019 esiintymää · 85.0 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
Yleisimmät: kiloa 48 % · kilon 17 % · kilo 10 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ilo
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kilo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kilo