ki­pi­nä

erisnimi, substantiivi/ˈkipinæ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ki-pi-nä (3 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 6 016. yleisin sana

Merkitykset

  1. palamisessa tai hankauksessa (ilmaan) vapautuva pieni hehkuva kappaleNuotiosta nousi kipinöitä.
  2. (kuva)virike, heräte, kiihoke, yllykeHän sai siitä kipinän ryhtyä yksityisyrittäjäksi.
  3. (kuva)hiven, rahtuViimeinenkin toivon kipinä sammui.
  4. (arkikieli)laivaradiosähköttäjä
  5. (armeijaslangia)majoitusalueen vartiomies, joka pitää tulta yllä kamiinassa
  6. yksikön essiivi sanasta kip

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

— Se oli hyvä, älkää minulta ryöstäkö sitä ilon kipinää!
— Ludwig Anzengruber, Toveri
Hopea-venhe vaipui jo veteen, se näkyi vaan enää puoleksi, niinkuin palavan vuorenhuipun pää; nyt sekin vaipuu yhä syvemmälle; vihdoin oli vaan jälellä pieni kipinä, puolikuun kärki, sitte sekin katosi aaltojen taakse.
— Mór Jókai, Uusi tilanhaltia
Liekinheittimet eri muodoissa ovat tavallisia: naamarit, jalkineet ja käsineet, joista syöksyy kipinöitä, sekä palavat mikrofonit.
— Wikipedia: Rammstein

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kipinä lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Monen povessa kytee kipinä, joka syttyy ilmiliekkiin tämmöisen puheen kuultua.
— Wilhelmiina Arpiainen, Muistelmia Kiinasta
Huonosti valittu sanani oli sytyttävän kipinän tavoin nostattanut hänen vimmansa.
— Stanley Weyman, Todellinen aatelismies
Aukaisee kontin ja iskee limpseestä kipinän taulaan ja tekee nuotiotulen kallion loveen vasemmalle.
— Larin-Kyösti, Lemminkäinen
Hän potkaisi tulta jalallaan ja kipinät sinkoilivat öiseen ilmaan.
— Rudyard Kipling, Viidakkopoika

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkippūna ’kipinä’
karjalakipuna, kipeneh
vepsäkibin, pigiń ’sama merkitys’
vatja(vatjan Kukkosin murre) kipuna ’sama merkitys’
virokibe (g. ‑me), kibin (g. ‑a), kibena, kipen ’kipinä, hiutale’.

Samaa alkuperää on myös kyven, kypene, kypenä ’kipuna; hiilennöhtä, hiillos’, kyvetä ’muuttua hiilennöhdäksi’, kyventää ’sama merkitys; säkenöidä’, kyyntää ’peittyä tuhkakuoreen’ ~ karjala kyven ’kipinä, kyven; tuhkahöyty kekäleessä’, kyventeä ’kipinöidä, kypenöidä, säkenöidä’ | lyydi kübeń ’kipinä’ | vatja tšüve, demin. tšüpeüt ’sama merkitys’ | viro kübe (g. ‑me) ’hiutale, kipuna, hiukkanen, hitunen; hiilennöhtä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • spark

Esiintymistiheys

29 260 esiintymää · 11.1 / milj.

Suomi24
11.3
Sanomalehdet
10.8
Aikakauslehdet
15.5
Wikipedia
7.5
Reddit
5.7
Tekstitykset
9.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: kipinä 36 % · kipinää 29 % · kipinän 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ipinæ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kipinä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kipinä