virike

substantiivi

/ˈʋirikeˣ/

Merkitys

1.kimmoke, heräte, yllykeHän sai Pariisin-matkallaan valtavasti taiteellisia virikkeitä.

liittyy sanojen viri, virittää, vireä, virkeä yms. yhteyteen; Sana on ollut äytössä 1800-luvun jälkipuoliskolta.

Se oli kuin virikettä papin tuleen.

Nämä epäluulot saivat uutta virikettä, kun hän, vastoin vallitsevaa tapaa, haki kansantribuunin tointa myöskin seuraavaksi vuodeksi.

Loiset voivat tarttua marsuun muista eläimistä, tarvikkeista, heinästä ja pihalta tuoduista virikkeistä, kuten oksista.

20 674 esiintymää, 7.9 / milj.

Suomi24

8.3

Sanomalehdet

13.4

Aikakauslehdet

11.4

Wikipedia

3.3

3.6

Tekstitykset

1.0

Taivutusluokka 48, vokaalivaihtelutyyppi A

-irike