- Sanakirjassa
- Johdos, käsitellään sanan leikata yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Lähtökohta: ? ← germaaninen *blaikjan- ’lyödä pilkka puuhun’ (samaa kantaa kuin *blaika- ’vaalea’, josta suomi laikka, katso tätä).
Jo itämerensuomi sanan äännerakenne tekee oletuksen sen uralilainen alkuperästä epätodennäköiseksi (aiemmin tähän on yhdistetty unkari lék ’vako, haava’ ja nenetsi ĺekā- ’haljeta’).
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | leikata ’leikata; katkaista poikki, hakata, kaataa puita; tappaa’, leikellä ’kirvellä’, leikkahus ’metsänhakkuu; haava’ |
|---|---|
| karjala | leikata ’leikata, katkaista, haavoittaa; kaataa puita, hakata halkoja; tappaa, syövyttää; tehdä kipeää, kirvellä’, leikellä ’leikellä; vihloa, kirvellä’, leikka(v)us ’haava; leikattu vilja pellolla’ |
| lyydi | leikata ’hakata, katkaista (teräaseella); leikata, haavoittaa’, leikkoda ’katkoa, paloitella, pilkkoa, leikellä’ |
| vepsä | ĺ īkata, ĺeikata ’leikata’, leikōda ’leikellä’ |
| vatja | le̮ikata, leikata ’leikata, hakata; tappaa’, leikkoa (prs. leikon) ’leikellä’ |
| viro | lõigata, (murt. Wied) leigata ’leikata, lävistää; iskeä’ |