seu­ra­kun­ta

substantiivi/ˈseu̯rɑˌkuntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

seu-ra-kun-ta (4 tavua) · 10 kirjainta · Suomen kielen 651. yleisin sana

Yhdyssana: seura + kunta

Merkitykset

  1. paikallinen uskonnollinen yhteisö, jolla on yleensä yksi kokoontumispaikkaHervannan seurakunta
  2. kirkko-organisaation tai muun uskonnollisen yhdyskunnan hallinnollinen yksikkö, joka vastaa yleensä ylempää määritelmää (2.)
  3. kaikkien maailman kristittyjen muodostama kokonaisuus...ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. (Apostolinen uskontunnustus)
  4. (arkinen)(leikkimielinen)joukko ihmisiä”Sekalainen seurakunta” tarkoittaa ”heterogeenista ihmisjoukkoa”.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

No, Alahärmän proletariaatti sai kutsun ja käveli Hakolan kämpälle, ja kun seurakunta oli kokoutunut, katsoa mulautti räätälipuheenjohtaja virallisen kankeasti laumansa yli ja alkoi kaivella, taskujaan.
— Tiitus, Kommunisti- ja bolshevikkipakinoita
Oman asemani ja seurakuntani vuoksi, näethän... kaikesta pitää huolehtia.
— Simo Eronen, Kreivin kaupunki I-II
Sisaret työskentelevät opettajina, sairaanhoitajina, sosiaalityöntekijöinä, professoreina jne. tai seurakuntien palveluksessa.
— Wikipedia: Nunna

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan seurakunta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Uukuniemen kirkko on yksi Parikkalan luterilaisen seurakunnan kolmesta kirkosta.
— Wikipedia: Uukuniemen kirkko
Kirkkoherrat Seurakunnan ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Veikko Vanha-Perttula.
— Wikipedia: Kannelmäen seurakunta
Kerhotila Kirkon vieressä olevassa rakennuksessa toimii seurakunnan kerhotalo.
— Wikipedia: Pirkkalan kirkko
Harlun ortodoksit kuuluivat Sortavalan ja Suistamon ortodoksisiin seurakuntiin.
— Wikipedia: Harlu

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kunta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä

Lähtökohta: Toisaalta on oletettu, että sana olisi laina indoeurooppalainen taholta sataa merkitsevästä sanasta. indoeurooppalainen kantakielen ḱm̥tóm olisi ehkä aluksi merkinnyt suurta määrää ja omaksuttu suomalais-ugrilainen kantakieleen asussa *kumta.

Toisen selityksen mukaan kunta olisi ← germaaninen *hunđa-, joka esiintyy kantaskandinaavi *hunđaraþa sanan alkuosana (merk. ’100’, oikeastaan ’satakunta’). germaaninen *hunđa kehittyi yhdyssanojen jälkiosana jtak aluetta merkitsemään, esimerkiksi Uplannin Att(h)undaland (1231), Ti(h)undaland (1231), ja juuri näistä olisivat yhdyssanojen jälkikomponentteina esiintyvät ‑kunta nimet (esimerkiksi suomi Satakunta, viro Lappegunda jne.) kehittyneet, vaikkapa kunta sinänsä olisi suomalais-ugrilainen ajalta.

Kolmantena germaaninen vertauskohtana on esitetty germaaninen *‑kunđa: gootti guma-kunds ’miessukuinen’, qina-k. ’naissukuinen’, anglosaksi god-cund ’jumalallinen’. Kuitenkin kaikki viittaukset germaaninen taholle ovat epätodennäköisiä.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenheimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta
karjalaheimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa tai yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’
lyydiheimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’
vepsähīmokund (g. ‑an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’
vatja(Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? ← suomi), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? ← viro)
virokond (g. konna) ’‑kunta, -yhteys, ‑piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame godˈde (inarinsaame kildininsaame turjansaame): sokkâg. ’sukukunta’, bǣrâh-, bǣrrâg. ’suku’, særˈvegodˈde ’seurakunta’, valˈdeg. ’valtakunta’ (ilmeisesti sm mallin mukaisia; ruotsinsaame kunde ’‑kunta’ ← suomi)
–? mokšamordva końd́ä, kuńd́ä ’ystävä, toveri’
etelämansietelämansi kānt, itämansi kōnt, pohjoismansi χɔ̄nt ’sota, sotajoukko’ (→ pohjoishanti χɔnt ’sama merkitys’), länsimansi kōnt ’(entiseen aikaan) kylien ryöstäjät, vogulit, berezovilaiset’
–? itähanti kăntəγ-: kăntəγ-jaχ ’ostjakit’, etelähanti χăntə ’ostjakki, ostjakkilainen’, pohjoishanti χăntĭ ’sama merkitys; ihminen’
unkarihad ’sotajoukko; sota; joukkio, rosvojoukko; suku, heimo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kunta ja ‑kunta.

Englanninkieliset vastineet

  • parish
  • flock
  • congregation
  • church

Esiintymistiheys

470 751 esiintymää · 179.4 / milj.

Suomi24
195.0
Sanomalehdet
204.5
Aikakauslehdet
180.3
Wikipedia
222.3
Reddit
21.6
Tekstitykset
10.0

Taivutustiedot

Yleisimmät: seurakunnan 29 % · seurakunta 19 % · seurakunnassa 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Seurakunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/seurakunta