man­to

substantiivi/ˈmɑnto/
Jaa
Viittaa artikkeliin

man-to (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

  1. (kasvitiede)pintapuu, elävistä soluista muodostunut kerros puun pinnalla jällen alla

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Siikanen sinun nimesi, Pihan rikka, pellon rikka, Maan rikka, mannon rikka, Kujan kullanen omena!
— vanh. Zacharias Topelius, Suomen Kansan Vanhoja Runoja ynnä myös Nykyisempiä Lauluja V
Hän möi kotipitäjäässään kilunsa kalunsa, maansa mantonsa ja tuli Palkolaan kotivävyksi; hänen vanhempansa tulivat myös sinne asumaan, ja Palkolasta tuli nyt mahdottoman rikas talo.
— Pietari Päivärinta, Minä ja muut
Puun vanhetessa rungon sisimmät solukot kuolevat muodostaen sydänpuuta, joka on tummempaa kuin pintapuu eli manto, joka on elävää solukkoa.
— Wikipedia: Vuosilusto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan manto lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Teiresiaan tytär Manto oli Teiresiaan, kuuluisan tietäjän, tytär ja Mopsoksen äiti.
— Wikipedia: Manto

Etymologia

1manto1 – kerma; vaahto kaljan päällä; ohut pölykerros; sakka

Sanakirjassa
Käsitellään sanan maanto yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745

Lainalähde: mahdollisesti ← germaaninen *smanđu- (→ keskiyläsaksa smant ’kerma’, nykysaksa Schmant ’sama merkitys, ketto; loka, muta’). Vertaa mantti.

vertaa myös mento (paikoin Keski-Suomi Häme) ’tomu; sakka; kaljan vaahto’

Samaa juurta olevia sanoja

2manto2 – maa

Sanakirjassa
Käsitellään sanan mantu yhteydessä
Vastineita
karjala

»mannun isäntä ja eukko» jne., manto ’maa’ (asetus 1723 mandons, mannolle; Enonkoski)

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalamantu ’maa(-alue)’, moat (ta) mannut ’maat ja mannut’

Kaukaisemmissa sukukielissä

–(ilmeisesti vanhana itämerensuomalaisena lainana) pohjoissaame madˈdo (eteläsaame uumajansaame luulajansaame) ’alkuperä, ‑juuri; suku, perhe’, koltansaame mȧdda̮, Akkala mant ’maa, mantu’

. Samaa kantaa kuin manner (ja mansikka, katso näitä). Oletettavaa kantasanaa *manta edustaa pohjoissaame madˈde (inarinsaame) ’etelä; sisämaa’ (? ← suomi) ja rinnakkaisjohdoksia (manner sanan ohella) *mandek: pohjoissaame māddâ (‑dˈdâg-) (eteläsaame uumajansaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’tyvi’.

Samaa juurta olevia sanoja

3manto3 – karkaisematon rauta

Sanakirjassa
Käsitellään sanan malto yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
karjala, lyydi

Lainalähde: mahdollisesti ← kantagermaani *malta-, *smalta-, vertaa muinaisnorja maltr ’pilaantunut, karvas (maku)’, muinaisyläsaksa, keskiyläsaksa malz ’kuihtuva, voimaton’, gootti ga-malteins ’sulattaminen’, muinaisnorja melta (malt) ’sulattaa (ruoka vatsassa)’, muinaisyläsaksa, keskiyläsaksa smalz, nykysaksa Schmalz ’sulatettu rasva’.

itämerensuomi → pohjoissaame malˈdo (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’karkaisematon, pehmeä rauta; (Ko Kld T myös) pehmeä lylytön mäntyaines’. Vertaa melto.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalamalto ’melto, pehmeä (rauta); tyyni, liikkumaton (vesi, tuuli); säyseä, sävyisä, rauhallinen; vähäsuolainen, pehmeä (vesi)’, maltoranta ’kosteranta’, maltorauta ’meltorauta, takorauta; meltorautainen’
lyydimald(o) ’tyyni, liikkumaton (vesi, tuuli); pehmeä, teräksetön (rauta)’

Samaa juurta olevia sanoja

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalamalttoa ’ymmärtää, älytä, tajuta, käsittää; osata, voida, kyetä, taitaa’, maltti ’ymmärrys, järki; taju’, maltto ’taito, kyky’, malttamatoin ’taitamaton, osaamaton, kykenemätön’
lyydimalttada, mautada ’osata; ymmärtää, käsittää’
vepsämaltta, moutta ’osata, taitaa’
vatjamalttā ’malttaa’
viromallata (prs. maldan) ’sama merkitys’, mald (g. mallu; vanh.) ’maltti’, maldamatu ’malttamaton’.

suomi → pohjoissaame malˈtet (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’malttaa’; karjala, lyydi, vepsä → venäjä murt. máltat́, maltát́ ’ymmärtää, käsittää’.

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.sapwood
  • ruotsisplint

Englanninkieliset vastineet

  • sapwood

Esiintymistiheys

335 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
1.4
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.8
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: manto 83 % · mannon 10 % · mannosta 7 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑnto

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Manto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/manto