- Alkuperä
- Lainasana (skandinaavinen)
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- Länsi-Uusimaa Etelä-Häme, osin Varsinais-Suomi
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja
Lähtökohta: ← skandinaavinen, vertaa nykyruotsi murt. baran, (Suomi) bjära ’para’, samaa sanuetta kuin nykyruotsi bära ’kantaa’. Sanan äänneasu suomi:ssa ei ole aivan odotuksenmukainen, sillä läheiset nykyruotsi murteet tuntevat vain sanan etuvok. variantteja; siinä saattaa olla vaikutusta mara ja paara1 sanoista, katso näitä.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | para ’mytologinen para’ |
|---|---|
| karjala | para ’para, haltija; lapsi (halv.)’ (vertaa myös mara ’navetanhaltija’) |
| vatja | para ’para’ (nämä ← suomi, kuten myös pohjoissaame bāra ’para’) |