porottaa
verbi/ˈporotːɑːˣ/po-rot-taa (3 tavua) · 8 kirjainta
Merkitys
- (auringonpaisteesta) paahtaa, paistaa kuumasti
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Etelähän ensin kylvi, sitten singotti itähän, pohjan puolille porotti, lopettavi luotehesen.Taitan tammivanteheni, ulos pohjani porotan, torkun toisehen talohon, yli aian naapurihin, miss olen ilolla juotu, miehen kurna kunnialla.Samaan aikaan kun kuuma aurinko porottaa rotkon koillisreunalle, puronnotkossa vallitsee kylmänkostea kellari -ilmasto.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan porottaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
- Adverbit
Kun lapset lauloivat kirkkaasti, tuntui paistavan kirkas päivä ja ympärillä oli suloisen lämmintä, vaikka ulkona porotti pakkanen nurkkia paukutellen.Pohjatuuli kasken poltti, Suvituuli suoritteli, Koillinen kovin porotti.Päivä porotti tosin helteisenä, ja tiesinhän, että se niin tulisi porottamaan vielä monta päivää matkan varrellakin.Etymologia
1porottaa1 – rikkoa, lyödä rikki, halkaista; irrottaa
- Vanhin tieto
- Kalevala 1835, 1849, 1835
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro
Deskr.-onomat. sanoja, vertaa porottaa2, porottaa3, pore ja porista.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | porottā ’hakata; särkeä, halkoa’, porohua ’pudota’, porahtā ’tärähtää’ |
|---|---|
| karjala | porottoa ’saada irtoamaan tai vuotamaan’, porota ’irrota, irtautua; valua pois, lähteä pois, poistua, paeta, hävitä’ |
| lyydi | porottada ’irrottaa; saada irti’ |
| vatja | porottā ’heittää, lyödä; ravistaa, tärisyttää’ |
| viro | põruda ’täristä, vapista, hytkyä, tärähtää, vavahtaa’, põrutada ’täräyttää, tärisyttää, vavahduttaa’. |
Samaa juurta olevia sanoja
2porottaa2 – kivistää, pakottaa, särkeä (päätä, hammasta); huimata, pyörryttää
- Vanhin tieto
- 1698
- Levinneisyys
- yleinen et. Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro
Ilmeisesti samaa alkuperää kuin porottaa1, merk. puolesta vertaa särkeä.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | porottā ’särkeä (esimerkiksi hammasta)’ |
|---|---|
| karjala | porottoa ’sama merkitys’, porotus ’pakotus, särky’ |
| vepsä | porotada ’kivistää, pakottaa, vihavoida’ |
| vatja | porottā ’kivistää, pakottaa’ |
| viro | põrutada: pead p. ’huimata, pyörryttää’. |
Samaa juurta olevia sanoja
3porottaa3 – paahtaa, polttaa (aurinko); puhaltaa, tuulla kovasti; purra (pakkanen); lämmittää, kuumentaa; hehkua, kyteä; liikkua nopeasti
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- laajalti murt.
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro
Todennäköisesti samaa lähtöä kuin porottaa1, porottaa2. Merk.-paralleeleja katso esimerkiksi paahtaa, paasata.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | porottā ’tuulla kovasti’ |
|---|---|
| karjala | porottoa ’ajaa pois, karkottaa (myös: tauti taikakeinoin)’ |
| vepsä | porotada ’puhaltaa puhtaaksi (tuuli jään); ajaa kovasti (hevosella)’ |
| vatja | porottā ’juosta kovaa’ |
| viro | põrutada ’kiirehtiä; (Wied) säikäyttää, ajaa tiehensä, pilata (pakkanen viljan)’. |
4porottaa4 – sataa ropista; puhua kovalla äänellä
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan porista yhteydessä
- Vastineita
- karjala, lyydi, vatja, viro, liivi
Onomat. sanoja, joiden yhteyteen kuuluu myös pore, katso tätä. Samanlaisia on myös etäisemmissä sukukielissä, eikä niiden (tai osan niistä) kuuluminen alkuaankin samaan yhteyteen ole mahdotonta (ersämordva purams ’kuohua (vesi)’, udmurtti bi̮re̮kti̮ni̮ ’kiehua, poreilla’, komi bi̮re̮d ’jään päälle nousut vesi’, unkari forr ’kiehua’).
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | porissa ’porista, lorista (vesi); puhua parpattaa’, porahtoa ’alkaa porista; polskahtaa, posahtaa, poksahtaa’, porokello ’(aisa)kello; puhelias ihminen’ |
|---|---|
| lyydi | porokel (mon. ‑kellod) ’aisakello’ |
| vatja | be̮risa ’surista (kärpänen)’ |
| viro | põriseda ’päristä’ |
| liivi | borātə ’jyristä’. |
Samaa juurta olevia sanoja
5porottaa5 – paistaa tuhkan ja hiilien seassa; hautoa tuhkalipeällä; roskata, liata, pölyttää
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan poro yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Sanueelle on pitkään esitetty suomalais-ugrilainen, jopa uralilainen vastineita (mansi pors ’rikat, roska, törky’, unkari por ’pöly’, kamassi pʿɯre ’hiekka, ‑särkkä’, bor ’savu, pöly’), mutta nämä lienevät kuitenkin erillisiä deskr. sanoja, joita muistuttavia on useissa muissakin kielissä, esimerkiksi turkin kieli (oiraatti) pur ’hiutalemainen tuhka’, muinaisturkki bor ’hiekka’, mongoli bor ’pöly, hiekka’.
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | poro ’jäte, roska, tuhka; tuhkalipeäliuos, jolla pyykkiä pestään’ |
|---|---|
| karjala | poro ’tuhka; (tuhka)lipeä, lipeävesi; tomu, pöly; kahvin sakka’ |
| lyydi | poro ’lipeä’ |
| vepsä | poro ’keitetty tuhka’ |
| vatja | poro ’tuhka, poro’ |
| viro | pori, murt. põri ’kura, loka, rapa’, murt. (? ← suomi) poru: porutuhk ’tulinen tuhka’. |
suomi → nykyruotsi murt. Suomi pårå, poro ’sakka, (kahvin)poro; kura; roska, rikka, ‑ruoho’; karjala → venäjä murt. Aunus póroči ’lipeästä jäävä märkä tuhkasakka’.
Englanninkieliset vastineet
- beat down
- beat
Esiintymistiheys
1 909 esiintymää · 0.7 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: porottaa 57 % · porotti 19 % · porota 7 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
Riimit
-orotːɑː
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Porottaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/porottaa