1rehottaa1 – nauraa ääneen
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan rehahtaa yhteydessä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vepsä
re-hot-taa (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 12 215. yleisin sana
Täällä, jossa vihannoiden pensaat rehottaa, Näkyi ennen avaralta kaunis viljamaa; Murehesta sydän murtuu tuota muistellessa, Onnen aikaa kodissani tässä muinaisessa.— Ehkäpä se olisi hyväksi, ja kaipa sitä joukolla jotakin keksittäisiin, ettei kotipoltto niin rehottaisi.Lontoon likaisemmilla, vähemmän varakkailla alueilla rehottivat varkaudet, uhkapelit, rosvot ja jatkuva juopottelu.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan rehottaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Puutarhassa rehottivat rikkaruohot, ja toinen puoli asunnon akkunoista oli suljettu.Notkot ovat mustaa ja hedelmällistä multaa, jossa rehottaa upea kasvullisuus.Deskr. sanoja, joihin liittyvät edelleen rehvakas (Häme ja ymp.), rehvakka (etupäässä itämurteet) ’kerskaileva, mahtaileva’, rehvastella (eri tahoilla murt.) ’mahtailla’; vertaa myös rehahtaa, riehua. Katso myös rehti.
| karjala | rehevä ’tuuhea; hilpeä; reipas’, rehie ’tuuhea, hyväkasvuinen; hilpeä; vieraanvarainen; rehellinen’, rehennellä(kseh) ’pöyhkeillä, rehvastella’, rehottoa ’kasvaa rehevänä; liikkua reippaasti; retkottaa’ |
|---|---|
| vepsä | rehed ’runsaskasvuinen; reipas’. |
10 897 esiintymää · 4.2 / milj.
Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: rehottaa 71 % · rehottavat 10 % · rehotti 5 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
-ehotːɑː
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Rehottaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rehottaa