sei­se­ti­la

substantiivi/ˈsei̯seˣˌtilɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sei-se-ti-la (4 tavua) · 9 kirjainta

Yhdyssana: seis + tila

Merkitys

  1. stagnaatio

Etymologia

Alkuperä
Yhdyssana
Sanakirjassa
Käsitellään sanan seisoa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä

Yhdyssana, jonka osat ovat johdos verbistä seisoa + tila.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenseissa (prs. seison) ’seistä’
karjalaseisuo ’sama merkitys’, seisattoa ’pysäyttää; panna pystyyn, rakentaa; antaa seistä’
lyydišeižuda
vepsäsīšta, seišta
vatjase̮isa
viroseista (prs. seisan), eteläviro sais- ’seisoa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečuoǯˈǯot ’seisoa; pysyä’
–? mordva śt́ams ’nousta, ojentautua’
–? länsimari sənzem, itämari šińt́śem ’istua; seisoa’, länsimari sənzäm, itämari šińt́śam ’istuutua’
–? komi sid́źni̮ ’asettua jhk’
etelämansietelämansi tōńt́ś-, itämansi länsimansi tuńś- ’seisoa’, pohjoismansi tūśt- ’asettaa (seisomaan)’
itähantiitähanti li̮ńt́-, etelähanti t́ońt́-, pohjoishanti laś- ’sama merkitys’

Sanan äänneasussa on paljon horjuvuutta: alkumuoto on mahdollisesti ollut *saŋća-; osassa kieliä (saame, mordva) on liudennus voinut vaikuttaa sanan sisältä sen alkuun (jolloin s- → ś-, mari vaihtelu s- ~ š- on joka tapauksessa säännötön); 1. tavun takavokaaliin viittaavat eteläviro, saame, mansi ja hanti, kun taas muiden osalta olisi oletettava etuvokaalia (itämerensuomi-saame vokaaliedustus on sama kuin balttilainen lainasanoissa heinä, reikä, seinä, seipi, seiväs).

Samaa juurta olevia sanoja

Lainalähde: ← germaaninen *tila-: keskialasaksa til, tel ’maali, loppu, raja’, muinaisyläsaksa zil ’sama merkitys; päämäärä’, nykysaksa Ziel ’sama merkitys’; samaa alkuperää myös anglosaksi til ’kelvollinen, hyvä’, muinaisnorja, nykynorja til, nykyruotsi till ’luokse’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentila ’tila, paikka; työpaikka; maatila; vuode; ilma’
karjalatila ’paikka, sija; vuode; olotila; aihe, syy; tilanne; maatila’, tilata ’tilata’ (osaksi ehkä ← suomi)
lyydit́ila ’tila, paikka, sija, säilö’
vatjatila ’tila; vuode; (August Ahlqvistin aineistosta) keli’
virotila ’(Wied) kelirikko; (murt.) paikka, sija; järki’

(suomi → pohjoissaame dille (luulajansaame inarinsaame) ’olotila; mahdollisuus, tilaisuus’)

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ilɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Seisetila. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/seisetila