silotella

Merkillinen oli tosiaankin se kyky, jonka saavutimme muistossa sepittää pitkiä runokappaleita, silotella niitä ja uudestaan silitellä lukemattomin kerroin, kunnes saimme ne yhtä täydelliseksi, kuin suinkin olisi ollut mahdollista kirjoittamalla.

Silvio Pellico, Vankeuteni

Perheen äiti Elisabet on idyllin hengetär, joka silottelee elämän karkeita ja likaisia puolia: " Hän [ Elisabet ] oli koko ajan teekuppinsa yli pöydässä hymyillyt miehelleen ujoa hymyään ja hän oli liikkunut karitsanpäätossuissaan huoneissa järjestellen ja nykien niitä viehkeyden lankoja, jotka pitivät hänen elämänrakennelmaansa, siirtäen tuoleja, oikaisten mattoja, hipaisten ruskean kaapin posliinivasua, puhuen sivellyllä äänellä, kimmahduttaen pianonkantta sen messinkisaranoissa.

Wikipedia: Säädyllinen murhenäytelmä