oi­ko­a

verbi/ˈoi̯koɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

oi-ko-a (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 9 446. yleisin sana

Johdettu sanasta: oikea

Merkitykset

  1. tehdä suoremmaksiHän oikoi nauloja käyttääkseen niitä uudelleen.
  2. korjata virheellinen käsitys tai tapaMikä hän on sinua oikomaan!
  3. kulkea tavallista suorempaa tai nopeampaa reittiäMies lähti oikomaan metsän halki.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Viimeksimainitut olivat juuri tällä haavaa esiintyönnetyt, kun hän nojautui selkäkenoon tilavassa nojatuolissaan ja oikoi jalkojaan, kysellen mielessään hämärästi, tokko hän mahtoi kauan tyytyä siihen rauhalliseen elämään, jota hän vietti.
— F. Marion Crawford, Arethusa
Ja kun hän viittaileepi, Ovi tyrmän het' aukeneepi Ja leijona esillen Käy arkaillen, Ja vaivihkaa Se katsahtaa Ja suutaan aukoo Ja pitkään haukoo Ja harjaa puistaa, Käpälöitään oikoo, Venytellen loikoo.
— Paavo Cajander, Runoelmia
Tien suuntausta parannettiin tasaamalla mäkiä ja oikomalla mutkia, tietä levennettiin, sille rakennettiin keskikaiteellisia ohituskaistoja ja riista -aitoja sekä uusia siltoja ja eritasoliittymiä.
— Wikipedia: Valtatie 9

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan oikoa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Resuinen kelsiturkki yllään hän havualustalla oikoi raajojaan, vuoroon toista, vuoroon toista.
— Simo Eronen, Kreivin kaupunki I-II
Seppä seisoi lähellä oikoen laiskasti käärittyjä paitansa hihoja.
— Hall Caine, Hagarin poika
Mutta mitäs muuta ne osaavat kuin tanssia, oikoa koipiaan ja lentää tuulispäänä?"
— H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita III

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan oikea yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, pohjoissaame

katso erikseen oitis, ojentaa

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenoikia ’suora; oikeanpuoleinen; oikea’, oikīn ’oikein’, oikehus ’oikeus’, oieta
karjalaoikie ’oikea; suora’, oikein, oike(v)us, oijeta ’oieta; puolustautua; lyhentyä (matka)’
lyydioiged, oigei ’suora; oikea; syytön’
vepsäoiged ’suora; oikea’
vatjae̮ike̮a ’oikea; rehellinen; suora’, (vatjan Kukkosin murre) oikī ’oikein, kovin, varsin’, (Tsv) e̮ikuz ’oikeus’
viroõige ’oikea; oikein, hyvin’, õigus ’oikeus’, õigeneda, õiguda ’oieta, oikaistua’

(viro → liivi e̮igi ’oikea, tosi’, e̮igəz ’oikeus’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame vuoiˈgâd (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’oikea’ (mahdollisesti ← suomi)
–? ersämordva vid́e, mokšamordva vid́ä ’oikea, oikeudenmukainen, todellinen’, ersämordva vit́ems ’oikaista, korjata’
–? mari wiem ’suoristua, oieta; ojentautua’, wijaš ’suora’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Käännökset

  • engl.straighten

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • straighten
  • make up

Esiintymistiheys

15 485 esiintymää · 5.9 / milj.

Suomi24
6.6
Sanomalehdet
5.3
Aikakauslehdet
5.1
Wikipedia
1.0
Reddit
5.7
Tekstitykset
1.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi D

Yleisimmät: oikoa 32 % · oikomaan 20 % · oikoo 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin oikoa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäoionoioinolen oikonutolin oikonut
sinäoiotoioitolet oikonutolit oikonut
hänoikoooikoion oikonutoli oikonut
meoiommeoioimmeolemme oikoneetolimme oikoneet
teoiotteoioitteolette oikoneetolitte oikoneet
heoikovatoikoivatovat oikoneetolivat oikoneet
passiivioiotaanoiottiinon oiottuoli oiottu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäoikoisinolisin oikonut
sinäoikoisitolisit oikonut
hänoikoisiolisi oikonut
meoikoisimmeolisimme oikoneet
teoikoisitteolisitte oikoneet
heoikoisivatolisivat oikoneet
passiivioiottaisiinolisi oiottu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäoio—
hänoikokoonolkoon oikonut
meoikokaamme—
teoikokaa—
heoikokootolkoot oikoneet
passiivioiottakoonolkoon oiottu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäoikonenlienen oikonut
sinäoikonetlienet oikonut
hänoikoneelienee oikonut
meoikonemmelienemme oikoneet
teoikonettelienette oikoneet
heoikonevatlienevät oikoneet
passiivioiottaneenlienee oiottu

Infinitiivit

1. infinitiivioikoa
1. inf. pitkä muotooikoakseen
2. inf. inessiivioikoessa
2. inf. inessiivi, passiivioiottaessa
2. inf. instruktiivioikoen
3. inf. inessiivioikomassa
3. inf. elatiivioikomasta
3. inf. illatiivioikomaan
3. inf. adessiivioikomalla
3. inf. abessiivioikomatta
3. inf. instruktiivioikoman
4. infinitiivioikominen
5. infinitiivioikomaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippioikova
Passiivin 1. partisiippioiottava
Aktiivin 2. partisiippioikonut
Passiivin 2. partisiippioiottu
Agenttipartisiippioikoma
Kieltopartisiippioikomaton

Riimit

-oikoɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Oikoa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/oikoa