- Sanakirjassa
- Johdos, käsitellään sanan suostua yhteydessä
- Vastineita
- karjala, viro
Johd. v:stä suoda (johtimena passiivinen ‑stu-), samoin kuin s.v. suoda main. suopua ’suostua’. Aiemmin on arveltu, että kyseessä olisi alkuaan suosistua (joka esiintyykin Martilla noin 1580) ja tämä puolestaan olisi johdettu s:sta suosi ’suosio’. Selitystä vastustaa v:n suostua esiintyminen karjalassa (ja Agr:llakin) ja muutenkin laaja levikki, kun taas suosi on satunnainen murteiden ja suosistua vanhan kirjak:n muoto. Luultavampaa on, että suosi on takaperoisjohd. v:stä suosia (katso tätä) ja suosistua puolestaan Martin suosi sanan pohjalta muodostama uniikki johdos.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | suostuo ’leppyä; suostua; väsyä, uupua; kulua pehmeäksi, haurastua, taipua; kohentua, toipua, voimistua’, suossuttoa ’lepyttää; suostuttaa, houkutella; voimistaa’ |
|---|---|
| viro | soostuda ’suostua’ |
(← suomi; samoin suomi → pohjoissaame suosˈtot ’suostua’, suomi suostuttaa → pohjoissaame suostotit (luulajansaame) ’mielistyttää, suostuttaa itseensä’).