ak­ka

substantiivi/ˈɑkːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ak-ka (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 1 988. yleisin sana

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. vaimo (erityisesti joissakin murteissa)Korea akka ottaa pittää, haukkuu se rumakin.
  2. (halventava)nainen, ämmä, muija
  3. kaupunki ja satama Luoteis-Israelissa Välimeren itärannalla

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Oi sie musta Pohjan akka, Ulamolan umpisilmä, Päästä koira haukkumahan, Sapakko sanelemahan, Miehen nuoren mieltä myöten, Urohon tajua myöten, Kohti koira haukkumahan, Penu julki juttamahan, Pesän otsosen ovelle, Havulinnan liepehille!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Kun lienet kirkon kierroksesta, kirkon ukko, kirkon akka, kirkon tyttö kaunokainen, korjaele koiriasi!
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Kuun vaiheet voidaan myös jakaa viiteen, jolloin uusi kuu symboloi neitsyttä, kasvava kuu rakastajatarta, täysikuu äitiä, pienenevä kuu isoäitiä ja pimeä kuu akkaa tai isoäidin äitiä.
— Wikipedia: Wicca

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan akka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ukko, akka ja akan tytär joutuvat taas niihin, mutta ukon tytärtä ei taaskaan oteta.
— Iivo Härkönen, Suomen kansan seikkailusatuja
Vanha akka oli myöskin tullut huoneeseen ja tarttui nyt kiihkeästi keskusteluun.
— Jalmari Kara, Jääkärin muistelmia
Hänen akkansa torui kaiken päivää ja uhkasi heitä luudallaan.
— Émile Zola, Ansa
Louhi, Pohjolan emäntä, Pohjan akka harvahammas, tuo tuosta kovin pahastui.
— Elias Lönnrot, Kalevala (1849)

Etymologia

1akka1 – vanha nainen, eukko, muija; aviovaimo; isoäiti; isoäidin äiti

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, pohjoissaame

Samantap. sanoja on useissa kielissä, esimerkiksi muinaisintia akkā ’äiti’, kreikka (h)akkṓ ’Demeterin imettäjä’, latina Acca Laurentia; tšuvassi akka, ak, ako ’vanhempi sisar’ → mordva aka ’sama merkitys; täti’, mari äkä, aka ’sama merkitys’, udmurtti ak, aka ’vanhempi sisar’, komi, udmurtti ‑ak: kenak ’vanhemman veljen vaimo, vanhempi miniä’ (ken ’nuori nainen, nuorempi miniä’); komi akań ’nukke’ → mansi ākań, hanti akań ’sama merkitys’ Kai kulkusana.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenakka ’vanha nainen, mummo’
karjalaakka ’vaimo, vanha nainen’
lyydiakk, akke, akku ’sama merkitys’
vepsäakk, ak ’sama merkitys’
vatjaakka (Must), hakka (Lauri Kettusen aineistosta) ’akka’
viroakku (? ← suomi): metsa-akku ’susi’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame akˈka (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’akka, vanha vaimo, (Ko Kld myös) isoäiti, mummo’, pohjoissaame akˈko (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’isoäiti; vanha nainen’ (→ suomi ahku, katso ahku3).

Samaa juurta olevia sanoja

2akka2 – pärepihti; kerinpuut tms. tukilaite

Levinneisyys
paikoin Karjalan kannas
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä

Levikkinsä perusteella mahdollisesti käännöslaina ← venäjä, jossa sanalla bába ja sen johdoksella bábka ’vaimo, eukko, akka’ on myös merkitys ’tukipuu, tukipylväs (esimerkiksi vinttikaivon patsas, veräjän pylväs yms.); kerinpuun jalka’ (→ lyydi, vepsä ‑bab: lyydi kerinbab, vepsä keŕibab ’kerinpuiden jalka’).

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenakka ’pärepihti’, akko ’sama merkitys; verkonkuivausteline’
karjalaakka ’härkinmyllyn siipitukki l. härkin; napa, jonka ympäri kela pyörii’, akkapeli ’vorokki; tukkilautan varppikela’, akkapuu ’vitsoilla haasian pieleen kiinnitetty riuku, joka estää haasian poikkipuita putoamasta’, kerinakka ’kerinpuiden jalka’
lyydikeŕiak ’sama merkitys’
vepsäkeŕiak ’sama merkitys’

3akka3 – akanvirta ’vastavirta, pyörteinen virtaus kosken alla’

Vanhin tieto
Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
Levinneisyys
paikoin Keski- ja Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Peräpohja Länsipohja
  1. suomiakka
  2. ? nykyruotsi murt.agga, aggo, agg, aggsjö, aggåström ’sama merkitys; paluu- l. vastalaine; maininki’= norja murt. ag ’aaltoilu’; skandinaavisen sanan alkuperästä on erilaisia selityksiä

suomen sanan alkuosa voi olla kansanetym. liitetty sanaan akka1 (katso tätä). Luultavasti kuitenkin suomessa on kyseessä vanhaa vaimoihmistä tarkoittavan sanan pejor. käyttö, jollaista tavataan useissa kielissä: esimerkiksi suomi ämmänvirta = akanvirta, akanhammas ’huono ommel’, karjala akanhammas ’sama merkitys’, akanilma ’huono ilma, koiranilma’, akan- l. ämmänsolmu ’kiinnipysymätön solmu’ yms., nykyruotsi käringknop, ‑knut, saksa Weiberknoten ’ämmänsolmu’ jne.

Englanninkieliset vastineet

  • queen
  • Akka
  • bag
  • hag
  • witch

Esiintymistiheys

132 902 esiintymää · 50.6 / milj.

Suomi24
59.8
Sanomalehdet
12.2
Aikakauslehdet
9.9
Wikipedia
2.5
Reddit
10.4
Tekstitykset
16.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: akka 46 % · akat 15 % · akan 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑkːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Akka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/akka