pu­he­li­as

adjektiivi/ˈpuheliɑs/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pu-he-li-as (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 9 836. yleisin sana

Johdettu sanasta: puhella

Merkitys

  1. paljon puhuvaEnsimmäistä luokkaa käyvä Elias on tavallisesti puhelias, mutta nyt ovat sanat hukassa.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"Sanoitteko Te, että Teidän entinen opettajanne asui Knowlesburyssa?" kysyin minä, koettaen muistaa pitkää juttua vanhan koulun järjestystä rakastavasta miehestä, jolla puhelias ystäväni oli väsyttänyt minut, ennenkun hän oli avannut kirkonkirjan.
— Wilkie Collins, Valkopukuinen nainen II
Mutta ehkä hänen puheliaasta suustaan oli singonnut joku jyvänen, joka iti ihmismielissä, ehkäpä hänen uskonsa, että maailma ja ihminen ovat muuttuvaista laatua, eli edelleen.
— Pentti Haanpää, Heta-Rahko korkeassa iässä
Vaikka teksti on puheliasta ja siinä selitetään asioita liikaa, näytelmässä on myös toimintaa ja suorastaan farssimaisia piirteitä: erotiikkaa, mustasukkaisuutta, väärinkäsityksiä, spiritismiä ja kummittelua.
— Wikipedia: Noita palaa elämään

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan puhelias lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan puhua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, saame
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpuhhūa ’puhaltaa, tuulla, hengittää’
karjalapuhuo ’puhaltaa (torvea, tuli sammuksiin tai henkiin, siemeniä peltoon); parantaa taikakeinoin, loitsimalla; puhua, jutella; tuulla; puhista, pihistä’, puhuttoa ’antaa tietäjän loitsia’, puhuri ’tuuli, puhuri’
lyydipuhuda ’puhaltaa; lukea loitsuja, kylvää naurista puhaltamalla; lietsoa’, puhuttada ’antaa loitsia’, puhe ’loitsu’
vepsäpuhuda ’puhaltaa, kylvää naurista puhaltamalla; loitsia’, puht́ta ’loitsia’, puhe (mon. puheǵed) ’loitsu’
vatjapuhua ’puhaltaa, tuulla’, puhe̮g, puhe̮h ’puhe’
viropuhuda ’tuulla, puhaltaa; (Wied) paisua’, puhur ’puhallin, lietsoin’, puheleda (murt., Wied) ’puhua, jutella’
–? liivi puʾotə, puʾotsə ’puhaltaa (tuuli)’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamebossot ’tuulla, puhaltaa’
–? itämansi pot-, länsimansi put- ’pirskottaa’, etelämansi potəwl-, länsimansi putās- ’purskauttaa suustaan’
–? itähanti pol-, pola- ’pirskottaa, roiskuttaa; purskahtaa (esiin)’, etelähanti păt- ’purskauttaa suustaan’, pohjoishanti pŏᴧ- ’puhaltaa’
–? selkuppi putōn- ’sylkeä; roiskuttaa, kaataa (vettä)’, puttu ’sylki’

. Onomat. sanoja. Katso myös puhea, puhkaa, puhjeta sekä puhdas.

Lue myös Kotuksen kirjoitus puhua.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.talkative
  • ruotsitalför, pratig, pratsam
  • saksagesprächig
  • venäjäразговорчивый
  • esp.hablador
  • virokõnekas, jutukas, sõnaohter

Englanninkieliset vastineet

  • talkative
  • communicative
  • chatty

Esiintymistiheys

14 637 esiintymää · 5.6 / milj.

Suomi24
6.3
Sanomalehdet
2.4
Aikakauslehdet
2.6
Wikipedia
1.2
Reddit
1.0
Tekstitykset
3.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 41 (vieras)

Yleisimmät: puhelias 70 % · puheliaita 9 % · puheliaampi 6 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: puhelias – puheliaampi – puheliain

Riimit

-iɑs

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Puhelias. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puhelias