tak­ka

substantiivi/ˈtɑkːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tak-ka (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 3 891. yleisin sana

Merkitykset

  1. osittain avonainen tulisijaTakkaa on käytetty lämmitykseen ja keittopaikkana.
  2. takkavitsalla sidottu kantamusMummo teki niitetyistä heinistä takan ja kantoi sen kotiin lampaille.
  3. vipuun sidottu ansasilmukka, joka lauetessa kiristyy ja nostaa saaliseläimen ilmaanTakan vipuna on kasvava puu tai puunhaaraan asetettu seiväs.
  4. kirveen hamaraSitkaiden puiden halkaisussa otetaan kiila ja takka käyttöön.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Niin minäkin arvelin, mutta en vastannut mitään, sillä herra Handycock tuli yläkertaan, harppasi kahdella askeleella seurusteluhuoneen ovelta takan ääreen, käänsi selkänsä siihen päin, nosti takinliepeitään ja alkoi viheltää.
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Kun ilta pimeni, sytytettiin tuli pienessä takassa ja siirappi pantiin tulelle.
— Toini Topelius, Kehitysaikana tytöistä
Tornin paksuihin muureihin hakattiin kammioita, käymälöitä, takkoja, savupiippuja ja viemäreitä.
— Wikipedia: Lontoon Tower

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan takka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Aterian jälkeen sytytetään piiput ja istutaan hetkinen takan ääressä tarinoiden.
— Arvi Järventaus, Kaukainen onni
Takassa paloi kirkas tuli, ja hän näki hämärästi, että joku askaroi sen ääressä.
— Karl August Tavaststjerna, Kovina aikoina
Avonaisen takan luona istui loisteen lämpimässä kolme miestä, kaikki Simolle outoja.
— Väinö Kataja, Noidan kirot
Äidin rukki pyörii, sitten hiljaa lakkaa, äiti tulta takkaan korjaa, aina hyörii.
— Eero Eerola, Maamieslauluja

Etymologia

1takka1 – avoliesi, avouuni, tuvan uuni, tulisija

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi)
Vanhin tieto
Ericus Schroderus, 1637
Levinneisyys
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Länsipohja ja ymp., paikoin Satakunta Häme savolaismurteet

Lainalähde: ← nykyruotsi murt. Suomi *stacke (= stakka) ’liesi, takka, lieden tulisija’ (joka on samaa alkuperää kuin stack ’keko, auma’, vertaa suomi taakka, takka ’kantamus’). — suomi → inarinsaame täkki (pohjoissaame murt.), koltansaame tǡ´kkĕ (kildininsaame turjansaame) ’avotakka, piisi’.

2takka2 – (tavallisesti vipupuuhun sidottu) linnun silmukka-ansa

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
Etelä-Karjala ja Laatokan Karjala
Vastineita
karjala

Samaa lähtöä kuin takka3, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalatakkine ’pikkulintujen pyyntiin käytetty jouhisilmukka-ansa’.

Samaa juurta olevia sanoja

3takka3 – reen ketaraparia yhdistävä (paju- tai kuusi)orsi

Vanhin tieto
Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
Levinneisyys
Peräpohja Länsipohja

Lainalähde: ? ← nykyruotsi stake, murt. Suomi staka, stakko ’seiväs, vapa, keppi’ (jolloin samaa alkuperää kuin taaka, katso tätä). Katso myös takka2.

(suomi → pohjoissaame dakˈka (inarinsaame) ’reen ja kelkan ketaroita yhdistävä poikkipuu’)

4takka4 – (selässä kuljetettava) kantamus, kerralla kannettava heinämäärä; rasitus, vaiva

Alkuperä
Lainasana (skandinaavinen)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan taakka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro
  1. suomitaakka
  2. skandinaavinenvertaa nykyruotsi stack ’heinäsuova, ‑pieles, vilja-auma; (muurahais)keko’, murt. Suomi stak, stakka ’heinäsuova; joukko, lauma, parvi’, (m)muinaisruotsi stakker ’heinäsuova’, nykytanska stak, nykynorja stakk ’iso heinä-, lehti-, turvekasa’, muinaisnorja stakkr ’heinäsuova, ‑ruko, kasa’

skandinaavinen → pohjoissaame stakˈka (eteläsaame) ’iso heinäsuova’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentākka ’kantamus’
karjalatakka ’sama merkitys, nyytti; (kuv.) kärsiminen, suru’
lyyditak (mon. takad) ’taakka, kantamus (esimerkiksi heiniä, kaloja)’
vatjatākka ’taakka’
virotaak (g. taaga) ’sama merkitys, (et. selässä kuljetettava) kantamus, kimppu’

(suomi → nykyruotsi murt. Suomi tākko ’taakka’)

Samaa juurta olevia sanoja

5takka5 – kirveen hamara

Sanakirjassa
Käsitellään sanan talka yhteydessä

(suomi → pohjoissaame murt. talˈka ’veneen paikka’).

Alkuperä epäselvä; vertaa takka (paikoin Satakunta Länsi-Uusimaa Päijät-Häme ja ymp.) ’kirveen hamara’ sekä talla1 (katso tätä). Sanat talka ja takka voivat olla kontaminaation tulosta, esimerkiksi talla + nakka ’kirveenhamara’ (katso tätä).

Samaa juurta olevia sanoja

6takka6 – kiitos

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: tack)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan tattis yhteydessä
Slangissa
1900 lähtien
  1. suomitattis
  2. nykyruotsitack ’kiitos’, tackar ’kiitoksia’

suomen muodot osin tästä muodostettuja slangijohdannaisia.

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

takkaa ’kiittää’

← ruotsi tacka ’kiittää’, tack ’kiitos; (alkuaan) mielihyvä, tyytyväisyys’ (norja takk, gootti þank, saksa Danke, englanti thank; sama alkuperää kuin ruotsi tänka, englanti think ’ajatella’).

Johdoksia: takka, takkavaa, tattis ’kiitos’

Englanninkieliset vastineet

  • fireplace

Esiintymistiheys

52 986 esiintymää · 20.2 / milj.

Suomi24
21.5
Sanomalehdet
29.0
Aikakauslehdet
20.3
Wikipedia
2.9
Reddit
5.3
Tekstitykset
9.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: takka 31 % · takan 31 % · takkaa 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑkːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Takka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/takka