- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan työ yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Lähtökohta: mahdollisesti ← germaaninen *tew(ᴈ)- tai esigermaani *dew- (oletettava (? juuri)nomini), joka liittyy germaaninen v:iin *taweja- ’tehdä’; vertaa merk:n puolesta lisäksi samaan yhteyteen kuuluva muinaisnorja tó ’puhdistamaton (työstettävänä oleva) villa tai pellava’ (germaaninen *tōwa-, johd. v:stä *taweja-).
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tȫ ’työ; käsityö’, tȫmēs ’työmies’ |
|---|---|
| karjala | työ ’työ, toimi, tehtävä; (mon. työt) käsiteltävänä olevat pellavat tai hamput, myös rohtimet’, työläs ’vaivalloinen, työläs’, työlästyö ’kyllästyä, tuskastua’ |
| lyydi | t́üö (tavallisesti mon. t́üöt) ’pellavat, hamput, rohtimet, tappurat; (kehrättäväksi) valmiit pellavat’ |
| vepsä | t́ö ’työ; (muokattava tai muokattu) pellava’, t́öhińe ’pellavainen’ |
| vatja | tȫ ’työ’, (August Ahlqvistin aineistosta) tȫnikka ’työläinen; työteliäs’ |
| viro | töö ’työ’, töökas ’työteliäs, toimelias’, töötada ’työskennellä, tehdä töitä’, tööstus ’teollisuus’ |
| liivi | tīe, (vanh.) tǖö ’työ’, tīeli (tǖöli) ’työläinen’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mordva | t́ev ’työ’ |
|---|
Lue myös Kotuksen kirjoitus työ.