va­ka

adjektiivi/ˈʋɑkɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

va-ka (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitys

  1. vakaa, rauhallinen, rehellinen, totinenVaka vanha Väinämöinen

Esimerkkilauseet

Paha on olla paisehissa, Vaiva vammoissa eleä; Vaka vanha Väinämöinen, Tietäjä ijän-ikuinen, Melasi merestä nosta, Lapiosi lainehesta, Jolla ruhtoat rupia, Äkämiä ähmittelet, Ihosta imento raukan, Emon tuoman ruumihista.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen, virren ponsi polvuhinen.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Cookinsaarilla valmistettiin myös vaka -nimellä tunnettuja kanootteja, jotka olivat avomerikelpoisia.
— Wikipedia: Cookinsaaret

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vaka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kalevalahan kadottaisi kaiken komeutensa, jos sinä, vaka vanha laulaja, vielä viimeisessäkin runossa lankeaisit kosimispuuhiin.
— Ernst Lampén, Taivaallisia tarinoita
Polynesialaisen Te Vaka - yhtyeen jäsenistä osa on tuvalulaisperäisiä.
— Wikipedia: Tuvalu

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
paikoin murt.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi, pohjoissaame

murt. (Pohjois-Savo Kainuu ja ymp.) myös ’vakituinen, alituinen, jatkuva, pitkäaikainen’

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvaka ’vakaa, rauhallinen; hyväkäytöksinen’
karjalavakava ’vakaa, tyyni, tasainen; vakavamielinen’, vakautuo ’pysähtyä; tyyntyä, rauhoittua’
lyydivagahīne ’aikuinen’, vagauzuda ’vakaantua’
vatja(Tsv) vaka ’hiljainen, nöyrä, säyseä, rauhallinen’
virovaga ’tasainen, tyyni, rauhallinen, vakaa’, vagane ’sama merkitys’, vagadus ’tyyneys, rauhallisuus; hurskaus’
liivivagā ’tyyni, tuuleton’, vaʾggiž ’hiljaa, vaiti’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame vuokke (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’tapa, tottumus’

(vertaa vuoka suomi → pohjoissaame vakke (ruotsinsaame luulajansaame) ’luotettava, kelpo; (Lu myös) luja, kestävä’; N vāǥotit (eteläsaame piitimensaame luulajansaame) ’kehottaa; (N myös) antaa tehtäväksi; (Lu myös) vakuuttaa’; inarinsaame vakinȧǯ ’vakinainen’. Katso myös vanhurskas, vakahainen.

Esiintymistiheys

1 210 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
1.7
Wikipedia
0.2
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.2

Riimit

-ɑkɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vaka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vaka