va­kai­nen

adjektiivi/ˈʋɑkɑi̯nen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

va-kai-nen (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: vaka

Merkitys

  1. (runollinen)vakaa, vakavavarjele vakainen Luoja

Esimerkkilauseet

Neitsy Maaria emonen, Pyhä piika pikkarainen, Istuvi meren selällä, Kultakehänen käessä, Kuusi sarvea kehässä, Sulka kunki sarven päässä, Sarvet täynnä katsehia, Vakaisia voitehia, Joilla ennen Luojan voisi, 10 Paransi parahan Herran.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
D. Mannun ukko, mannun eukko, mannun kultainen kuningas, mainio manuen emäntä, maan ehtoisat eläjät, maan vartijat vakaiset!
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Esimerkiksi Kalevalassa käytetään usein tätä nimitystä vastapuolen noidasta: " Varjele, vakainen Luoja, kaitse, kaunoinen Jumala, miesten mielijuohtehista, akkojen ajatuksista!
— Wikipedia: Velho

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vakainen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

1vakainen1 – vakaa; vakava

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vaka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi, pohjoissaame

murt. (Pohjois-Savo Kainuu ja ymp.) myös ’vakituinen, alituinen, jatkuva, pitkäaikainen’

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvaka ’vakaa, rauhallinen; hyväkäytöksinen’
karjalavakava ’vakaa, tyyni, tasainen; vakavamielinen’, vakautuo ’pysähtyä; tyyntyä, rauhoittua’
lyydivagahīne ’aikuinen’, vagauzuda ’vakaantua’
vatja(Tsv) vaka ’hiljainen, nöyrä, säyseä, rauhallinen’
virovaga ’tasainen, tyyni, rauhallinen, vakaa’, vagane ’sama merkitys’, vagadus ’tyyneys, rauhallisuus; hurskaus’
liivivagā ’tyyni, tuuleton’, vaʾggiž ’hiljaa, vaiti’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame vuokke (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’tapa, tottumus’

(vertaa vuoka suomi → pohjoissaame vakke (ruotsinsaame luulajansaame) ’luotettava, kelpo; (Lu myös) luja, kestävä’; N vāǥotit (eteläsaame piitimensaame luulajansaame) ’kehottaa; (N myös) antaa tehtäväksi; (Lu myös) vakuuttaa’; inarinsaame vakinȧǯ ’vakinainen’. Katso myös vanhurskas, vakahainen.

2vakainen2 – vastasyntynyt lapsi; lapsi, joka ei vielä osaa kävellä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vakahainen yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Lähtökohta: Sanalle esitettyyn balttilainen alkuperänselitykseen (kantasuomi *vakas ← balttilainen *vaikas, vertaa liettua vaĩkas ’lapsi’) liittyy äänt. ongelmia.

Mahdollisesti johdoksia sanasta vaka tai vakka (katso näitä) tai ainakin niihin kansanetym. liittyviä sanoja. —

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvakahain
karjalavakahaine
lyydi, vepsävagahaińe
vatjavagaz-lahsi ’sama merkitys’
viromurt. vagane laps ’ristimätön lapsi’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

206 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.2
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: vakaista 42 % · vakaisiin 40 % · vakainen 18 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: vakainen – vakaisempi – vakaisin

Riimit

-ɑkɑinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vakainen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vakainen