va­ko

substantiivi/ˈʋɑko/
Jaa
Viittaa artikkeliin

va-ko (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 19 331. yleisin sana

Merkitykset

  1. peltoon vedetty pitkänomainen ura viljelyskasvien istutusta tai kylvöä vastenVihannesmaahan kuokitaan noin 15–20 cm syvä vako.
  2. muu pitkänomainen uurre tai rako

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"Kyntämistä niin vaikeaksi työksi hoetaan" — sanoi kerran pieni varsa — "minä tässä olen kaiken päivän äitini kera vakoa kävellyt, en koko työtä minänä pidä".— "Niin toki oletkin", vastasi emo, "kävellyt, et kyntänyt; siinä se erotus, lapseni".
— Elias Lönnrot, Suomalaisia sananlaskuja
Älä sinä oudosta onnesta huoli, täällä sun taatasi vaon viereen kuoli, aurinkoni, ainoiseni, poikani poloinen!
— Larin-Kyösti, Kulkurin lauluja
Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat paloaatrat eli kaskurit, joiden perä kyntää pystysuorassa asennossa, ja niistä puuttuu luotin eli maata kääntävä osa eli niillä ei kynnetä vakoja, vaan ennemminkin sekoitetaan maata.
— Wikipedia: Aatra

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vako lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Aaltojen villit karjat vimmaten ryntää, vauhkona harjat mustia vakoja kyntää.
— Hilja Pärssinen, Muistojen mailta
Näin siemenet joutuivat järjestelmällisesti kynnettyjen vakojen rivikylvöön.
— Wikipedia: Aura (maanviljely)
Pelastakaamme, jos mahdollista, unhoon katoamasta Germainin, oivan kyntäjän, vako.
— George Sand, Hiidenlampi
Kyyneleitä kiertyi silmiin, sieltä valuivat ne, kuumia, polttavia vakoja uurtaen, poskia myöten alas.
— Runa, Hirvenhovissa

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (balttilainen)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: ← balttilainen, vertaa liettua vagà, latvia vaga ’vako’.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvako, vakkōssa ’tehdä vakoja’
karjalavako ’vako; taimipenkki’, vavota ’kyntää vesivaot; peittää kylvös kyntämällä’
lyydivago ’vako; joen syvä kohta, josta pyydetään lohia (vetämällä kahdella veneellä sylen pituista verkkoa)’, vagota ’vaota, kyntää vesivakoja’
vepsävago ’vako’, vagota ’vaota; mullata perunamaa’
vatjavako ’vako’, (Tsv) vakkoa ’kyntää vakoa; uurtaa’
virovagu ’vako’, (Wied) vaguda ’peittää kylvös kyntämällä’
liivivaʾg ’vako’, vaʾktə ’vaota; mullata perunamaa’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.furrow
  • ruotsifåra
  • saksaFurche
  • ranskasillon
  • venäjäборозда
  • virovagu

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • furrow
  • slit

Esiintymistiheys

5 602 esiintymää · 2.1 / milj.

Suomi24
2.2
Sanomalehdet
2.7
Aikakauslehdet
3.6
Wikipedia
0.6
Reddit
0.6
Tekstitykset
1.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi D

Yleisimmät: vako 27 % · vakoon 22 % · vakoa 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑko

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vako. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vako