vie­raan­tu­mi­nen

substantiivi/ˈʋie̯rɑːntuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: vieraantua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. vihamielisyydestä tai välinpitämättömyydestä johtuva etääntyminen muiden ihmisten seurasta

Synonyymit ja vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Hierarkia

Alakäsitteet

Esimerkkilauseet

Ester tiesi sen merkitsevän eroa; sillä nyt alkoi vieraantuminen, viha, ilman erikoista syytä, ja jos hän itsepintaisesti jäisi Maxin luo, niin syntyisi tappava äänettömyys, tai puhkeisi järjetön riita.
— August Strindberg, Götalaiset huoneet
Kun vieraantuminen niin silmiinpistävästi tapahtui, eivät muutamat malttaneet olla kysymättä, mikä siihen on syynä.
— Kaarlo Hemmo, Ilman vaan aikojaan
Työn rasittavuuteen vaikuttavat siihen liittyvän ruumiillisen ja henkisen ponnistelun määrä, työn yksitoikkoisuuden aste, työn liiallinen pitkäjännitteisyys esimerkiksi tavoitteen ollessa ehkä vasta vuosien päässä sekä vieraantuminen.
— Wikipedia: Työ

Englanninkieliset vastineet

  • alienation
  • estrangement

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivivieraantuminen
Genetiivivieraantumisen
Partitiivivieraantumista
Essiivivieraantumisena
Translatiivivieraantumiseksi
Inessiivivieraantumisessa
Elatiivivieraantumisesta
Illatiivivieraantumiseen
Adessiivivieraantumisella
Ablatiivivieraantumiselta
Allatiivivieraantumiselle
Abessiivivieraantumisetta

Riimit

-uminen

Kaikki riimit

Lähteet