viha
substantiivi/ˈʋihɑ/
Merkitys
- 1.jotakin tai jotakuta kohtaan tunnettu äärimmäinen antipatia, tuohtunut ja/tai pahansuopainen vastenmielisyyden tunne; syvä suuttumus t. kiukkuViha saa aikaan pahansuopaisuutta.
Synonyymit ja vastakohtasanat
Etymologia
myöhäiskantasuomen *viha, aiemmasta muodosta *wiša. Mahdollisesti jo indoiranilaisen kantakielen sanasta *dwiša-. Sukua viron sanalle viha ja (jos vanhempaa kantaa) udmurtin sanalle вож; indoiraanisesta kantasanasta johtuu myös avestan kielen vīša-, ”myrkky”.
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.anger, hate, wrath, hatred
- ruotsivrede, hat
- saksaHass (m)
- ranskahaine (f), colère (f)
- venäjäненависть (f), гнев (m)
- esp.odio (m)
- virovaen, viha
- italiaodio (m)
Hierarkia
Yläkäsitteet
Alakäsitteet
Esimerkkilauseet
Jumalan nimessä, tule!" huusi Rolf hädissään, unohtaen kokonaan vihat ja nähden ainoastaan kituvan, kuolevan ihmisen.
Äkkiä, ikäänkuin tahtoen välttää sen enempää haastelemista, riensi nuori mies tiehensä; purnumestari tarttui piippuunsa molemmin käsin ja milt'ei ollut vihansa vimmassa sitä kenttää vasten musertaa, saadaksensa sillä vihansa haihtumaan.
Hülegü vaati antautumista, mutta kalifi kieltäytyi varoittaen, että mongolit tulisivat kohtaamaan jumalan vihan, jos hyökkäisivät kalifaattiin.
Englanninkieliset vastineet
- anger
- enmity
- rancor
- rancour
- ira
- hatred
- scunner
- hate
Esiintymistiheys
261 775 esiintymää, 99.7 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 9
| Nominatiivi | viha |
| Genetiivi | vihan |
| Partitiivi | vihaa |
| Essiivi | vihana |
| Translatiivi | vihaksi |
| Inessiivi | vihassa |
| Elatiivi | vihasta |
| Illatiivi | vihaan |
| Adessiivi | vihalla |
| Ablatiivi | vihalta |
| Allatiivi | vihalle |
| Abessiivi | vihatta |
Riimit
-ihɑ
Kaikki riimit