vin­ku­na

substantiivi/ˈʋiŋkunɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

vin-ku-na (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kimeä vinkuva tai nariseva ääni, stetoskoopilla kuuluva viheltävä hengitysääni tai muu tunnusomainen ääni, kuten tuulen ulvonta

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Ja sitten, äkkiä ja ratkaisevasti, viiman vinkuna täytti koko luonnon ja hän näki tuskin pari saaninmittaa eteensä.
— Olli Karila, Ylämaan kultaa
Katselijain mumina puhkesi korvia huumaaviksi riemuhuudoiksi, kuin monien putousten kohina, kuin hirmumyrskyn jyminä ja vinkuna, mikä nousee ja laskee ja sitten hiljenee kohistakseen jälleen.
— Hall Caine, Erään rikoksen varjo
Kitaraa ei välttämättä edes soiteta, vaan äänen kiertoon perustuva vinkuna voi täyttää ilman.
— Wikipedia: Doom metal

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan vinkuna lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Tuulen vinkuna ja jalasten kitinä eivät kuulu enää kammottavilta.
— Anton Tšehov, Kaksikymmentä
Vielä kuului luotien vinkuna korvissani, ja pelko se sanoi: "eteenpäin!"
— Heinrich Zschokke, Kun rauhan mies sotaa kävi
Vaappuva laivankansi oli kehtonani, ja kehtolauluinani myrskyn vinkuna ja miesten huudot.
— Jack London, Tähtivaeltaja

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • song
  • creak
  • creaking
  • rhonchus

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: vinkuna 46 % · vinkunaa 40 % · vinkunan 8 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iŋkunɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Vinkuna. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/vinkuna